6.10.2011

VALTION MÄÄRÄRAHAT VESIHUOLTOHANKKEIDEN TUKEMISEEN

Vuoden 2012 talousarvioesityksessä vesihuoltohankkeiden rahoitus on vähentymässä verrattuna edellisiin vuosiin. Vesitalouden pääluokassa määrärahojen taso on selvästi laskemassa vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. mikä vaikeuttaisi vesihuoltohankkeiden ja - toimenpiteiden tukemista ja aloittamista.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla momentille 30.50.31 (Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen) tuli vuoden 2011 talousarviossa rahaa 20 158 000 euroa. Vuoden 2012 talousarvioon samalle momentille on esitetty 13 008 000 euroa (Talousarvioesitys 5.10.2011). Tällä momentilla vähennys olisi yli 7 000 000 euroa. Määrärahat vähenisivät siten huomattavasti verrattuna edellisiin vuosiin (vuosien 2010 ja 2009 määrärahat samalla momentilla olivat 19 158 000 ja 18 258 000 euroa).

Valtion vesihuoltoavustuksilla tuetaan mm. alueellista yhteistyötä vesihuollossa, vesihuollon turvaamista erityistilanteissa ja vesihuollon aikaansaamista maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla. Vuosittainen määräraha on ollut vain muutamia prosentteja hakemusten kokonaissummasta. Valtion vesihuoltotyöt kohdennetaan alueellisen vesihuollon tarpeita palveleviin hankkeisiin eli lähinnä ylikunnallisiin ja kunnan osakeskusten välisiin yhteyksiin. Vesihuoltotöinä on rakennettu siirtoviemäreitä ja yhdys- ja syöttövesijohtoja.

Edellä mainittuihin rakentamishankkeisiin on myönnetty rahoitusta myös ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoista. Kyseinen momentti (ympäristötyöt) aiotaan kuitenkin lakkauttaa, ja näiden hankkeiden määrärahat ovat nyt momentilla (35.10.61), jolta myönnetään rahoitusta myös tiettyihin muihin ympäristönsuojelua edistäviin tarkoituksiin.

Vesihuoltolain lähtökohtana on, että vesihuollon maksujen tulee kattaa vesihuoltolaitoksen kustannukset ja investoinnit pitkällä aikavälillä. Vesihuoltolain mukaan vesihuollon tukeminen on kuitenkin sallittua kunnan tai valtion varoista. Tuki tulee ottaa huomioon katettaessa kustannuksia maksuilla. Valtion tuki on tarpeen, jotta asiakkaiden maksuja ei jouduttaisi korottamaan kohtuuttomasti. Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jota ilman ei tulla toimeen. Vesihuollon turvallisuuden ja saatavuuden varmistaminen maan eri osissa ja erilaisissa olosuhteissa edellyttää laajamittaisia alueellisia hankkeita. Olisi epärealistista olettaa, että niiden kustannuksia voitaisiin Suomen olosuhteissa kattaa kokonaan tulorahoituksella.

Hallitusohjelman mukaan yhdyskuntajätevesien puhdistusta on tarkoitus tehostaa muun muassa laatimalla kansallinen viemäröintiohjelma ja edistämällä siirtoviemärihankkeita. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisissa vesienhoidon toimenpideohjelmissa on linjattu, että vuoteen 2015 mennessä rakennetaan 1950 km siirtoviemäreitä. Uusilla keskusjätevedenpuhdistamoilla korvataan usein pienempiä ja vanhentuneita yksiköitä. Näiden hankkeiden investointikustannuksiksi on arvioitu 280 miljoonaa euroa.

Vesihuoltolaitosten lukumäärä on noin 1 500, joista valtaosa on hyvin pieniä. Ilman valtion tukea on uhkana, että vesihuollon organisointi jää maassamme pysyvästi pirstaleiseksi. Laitoskokoa voidaan kasvattaa siten, että alueiden vesihuoltolaitoksia saadaan ensin toiminnallisesti yhteen. Suurempia alueellisia vesihuolto-organisaatioita voi syntyä, kun kunnat ja vesihuoltolaitokset turvaavat toimintavarmuuttaan esim. rakentamalla yhteisiä yhdysvesijohtoja ja siirtoviemäreitä. Kun vesihuoltolaitosten yhteinen infrastruktuuri on kunnossa, myös vesihuoltolaitosten yhdistyminen on helpompaa. Se on tärkeää myös kuntien yhdistymisissä.

7. vuosina pyrkimyksenä on ollut erityisesti jätevedenkäsittelyn keskittäminen. Siirtoviemäreiden varrella sijaitsevia haja-asutusalueita on samalla liitetty viemäröinnin piiriin. Samaan kaivantoon on usein myös rakennettu vesijohto varmistamaan laitosten toimintavarmuutta ongelmatilanteissa. Yhdys- ja syöttövesijohdot ovat välttämättömiä mm. erityistilanteisiin varautumisen kannalta.

Vuonna 2012 suurten yhdys- ja syöttövesijohtojen ja siirtoviemäreiden rakentamisen tarve ei ole lakannut. Suomessa on hyvin paljon sellaisia vesihuoltolaitoksia ja kuntia, joiden resurssit eivät riitä suuriin hankkeisiin tai organisaatiojärjestelyihin ilman, että maksuja jouduttaisiin korottamaan kohtuuttomasti. Käytännössä hankkeet eivät lähde liikkeelle, jos valtion rahoitusta ei ole käytettävissä vähintään aikaisempien vuosien tasoisena.

100. valtion tukemien vesihuoltoyhteyksien avulla pienempiä kokonaisuuksia suuremmiksi vesihuollon toimintavarmuutta voidaan lisätä, vähentää veden toimituksen riskejä ja parantaa jätevedenkäsittelyn tehoa. Pitkällä aikavälillä saavutetaan myös kustannussäästöjä. Toimenpiteet ovat tärkeitä myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta. Valtion rahoitus toimii katalysaattorina, jonka avulla hankkeet käynnistyvät.

Vesilaitosyhdistys katsoo, että vuoden 2012 vesihuollon tukimäärärahojen riittävyys on turvattava, jotta jo käynnistetyt hankkeet voidaan viedä hallitusti päätökseen ja aloittaa uusia, tärkeitä hankkeita. Tuen avulla myös välttämättömien vesihuoltopalveluiden kehittäminen on mahdollista käyttäjälle kohtuullisin kustannuksin.

5. on huolissaan myös siitä, että vesihuoltohankkeiden rahoituksen jatkuminen tulevaisuudessa on epävarmaa. Vesilaitosyhdistys katsoo, että vesihuoltohankkeiden ja -toimenpiteiden tukemiseen tarkoitetut määrärahat tulee pitää vähintään edellisten vuosien tasolla vuonna 2012 ja sen jälkeen.