Kansallinen CBRNE-strategia/SM

22.9.2017
Sisäministeriö
kirjaamo@intermin.fi

Viite: 7.8.2017 päivätty lausuntopyyntö SMDno-2014-2494

Lausunto luonnoksesta kansalliseksi CBRNE-strategiaksi

Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Vesihuoltopooli on vesihuoltolaitosten varautumista Huoltovarmuuskeskuksen, Kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen välisen sopimuksen perusteella tukeva yhteistyöverkosto. Vesihuoltopoolin toimisto on Vesilaitosyhdistyksessä. 

Vesilaitosyhdistys kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta kansalliseksi CBRNE-strategiaksi. Vesilaitosyhdistyksen lausuntoa on valmisteltu vesihuoltopoolin poolitoimikunnassa ja vesilaitosyhdistyksen asiantuntijaryhmissä.

CBRNE-uhat voivat kohdistua vesihuollossa sekä talousveden hankintaan ja toimitukseen että jätevesien viemäröintiin ja käsittelyyn. Talousveden hankinnassa raakavedet tai puhdas talousvesi voivat saastua CBRNE-aineiden vaikutuksesta ja saastunut talousvesi voi levittää CBRNE-aineita laajasti jakeluverkoston kautta veden käyttäjille. Viemäröinti kokoaa CBRNE-aineet jätevedenpuhdistamolle, josta niiden edelleen leviäminen riippuu jätevedenkäsittelyn kyvystä poistaa kyseistä ainetta ja mahdollisuuksista käsitellä syntyvät saastuneet lietteet. Vesilaitokselle ja jätevedenpuhdistamolle kertyvät CBRNE-aineet ovat työterveysvaara työntekijöille. Vesihuoltolaitoksilla voi olla merkittävä rooli toteutuneiden CBRNE-tilanteiden vaikutusten leviämisessä ja siten toimialan ottaminen huomioon eri tasoisissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on tärkeää.      

Vesilaitosyhdistys pitää kansallisen CBRNE-strategian laatimista tärkeänä. Strategian käytännön toteuttamisessa avainasemassa ovat monelta osin varsinaiset toiminnanharjoittajat. Tämä edellyttää toiminnanharjoittajilta, esimerkiksi vesihuoltolaitoksilta, riittävää osaamista tunnistaa mahdolliset CBRNE-uhkat ja toimia tilanteessa, mikä onkin otettu strategiassa listatuissa kehittämiskohteissa yleisellä tasolla hyvin huomioon. Toiminnanharjoittajat tarvitsevat tuekseen viranomaisten tuottamaa tietoa ja ohjeita. Strategian käytäntöön jalkautuksen varmistamiseksi, siinä pitäisi mielestämme tuoda esiin toimialat, jotka otetaan tietoisuuden lisäämisessä ja koulutuksessa huomioon. Lisäksi ehdotamme strategiaan lisättävän jalkautuksen varmistamiseksi konkreettisempaa esitystä siitä, mitä toiminnanharjoittajilta edellytetään (esim. osaamistarpeet, varautuminen) ja miten niitä tuetaan (esim. viranomaisten tuottamat, säännöllisesti päivitettävät ja toimintaympäristön muutoksiin reagoivat riskiarviot varautumisen pohjaksi). Vesilaitosyhdistys ja vesihuoltopooli tekevät mielellään yhteistyötä vesihuoltolaitoksille suunnattavan koulutuksen sekä harjoitusten osalta.

Strategiassa on esitetty CBRNE-koordinaatioryhmän asettamista kehittämään toiminnan koordinaatiota. Ehdotamme, että koordinaatioryhmään nimetään vesihuoltoa tunteva edustaja, esimerkiksi viranomainen tai vesihuoltopoolin edustaja. 

Strategiassa pitäisi mielestämme tuoda esiin, että vaikka CBRNE-uhkissa on omat erityispiirteensä, niihin varautuminen on osa varautumisen kokonaisuutta. Toimijoiden ja tehokkaan tilannetoiminnan näkökulmasta ei ole järkevää luoda erillisiä suunnitelmia kaikkiin erilaisiin tilanteisiin, vaan luoda yleiset hyvät toimintamallit häiriötilanteisiin ja niiden lisäksi ottaa suunnitelmissa tarvittaessa huomioon erilaisten tilainteiden erityispiirteet. Kokonaisuuden suunnittelussa pitää ottaa huomioon yhteistoiminnan sujuvuus muiden tilanteessa toimivien kanssa. Tämä toimintatapojen ja järjestelmien yhteensopivuus pitää varmistaa kaikilla toiminnan tasoilla, joten mielestämme kehittämiskohteessa 5.1 toimenpiteen osalta vastuutahoja pitäisi olla CBRNE-koordinaatioryhmän lisäksi myös alueelliset ja paikalliset toimijat.     

Teknisenä kommenttina ehdotamme strategian liitteessä 1 listattujen keskeisten CBRNE-toimijoiden esittämistä toiminnoittain ryhmiteltynä aakkostuksen sijaan.

Osmo Seppälä, toimitusjohtaja                                                                                 
Riina Liikanen, vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö