Kommentit maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimenpiteitä koskevaan ohjeluonnokseen/Ympäristöministeriö
11.11.2019
Vesilaitosyhdistyksellä ei ole erityistä asiantuntemusta maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimenpiteistä, joten kommenttimme rajoittuvat niihin asioihin, joista meillä on osaamista ja jotka liittyvät ennen kaikkea eri sektoreiden toimenpiteiden yhteismitallisuuteen.
8.11.2019
Ympäristöministeriö
Kati Martinmäki-Aulaskari
Viite: Kommenttipyyntönne 7.10.2019 / sähköposti Päivi Saari
Kommentit maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimenpiteitä koskevaan ohjeluonnokseen
Vesilaitosyhdistys (VVY) on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninämme on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 % maamme vesihuollosta. Vesilaitosyhdistys kiittää mahdollisuudesta kommentoida maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimenpiteitä koskevaa ohjeluonnosta.
Vesilaitosyhdistyksellä ei ole erityistä asiantuntemusta maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan toimenpiteistä, joten kommenttimme rajoittuvat niihin asioihin, joista meillä on osaamista ja jotka liittyvät ennen kaikkea eri sektoreiden toimenpiteiden yhteismitallisuuteen.
Toimenpiteiden periaatteiden tulee olla kaikilla sektoreilla samat
Yhdyskuntia ja teollisuutta koskevassa ohjeessa on laitosten käyttö ja ylläpito -toimenpiteestä todettu seuraavaa. ”Toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten yhdyskuntien ja teollisuuden laitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen. … Tämä käytön ja ylläpidon perustoiminta on vaikuttavin toimenpide yhdyskunta- ja teollisuussektoreilla, minkä lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito-, uusimis- ja tehostamistoimia tarpeen mukaan. Pistekuormituksen päästöjen hallintatoimenpiteet, ennakkovalvonta mukaan lukien, on tarvittaessa saatettava ajan tasalle toimenpideohjelman tarkistamisessa. Tähän sisältyy lupien muuttamisen vireille paneminen, jos ympäristönsuojelulain mukaiset luvan muuttamisen edellytykset täyttyvät. ” Seurattava yksikkö on ”lupien muuttamiset, päästövähenemä %.”
Maatalouden oppaassa eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoitusten mukaisena toimenpiteenä on kuvattu, että ”Ympäristöluvan ja ilmoituksenvaraisen toiminnan on oltava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Sika- ja siipikarjatuotannon osalta ympäristöluvassa huomioidaan myös IE-direktiivin vaatimukset (IRPP-BREF).” Toimenpiteelle ei ole ilmoitettu seurantaparametria.
Eri sektoreiden oppaiden tulee ohjata vesienhoitoa yhdenmukaisesti. Ympäristöluvanvaraisille toimijoille määritettävä perustaso tulee olla yhteneväinen kaikissa ohjeissa. Tällä hetkellä maatalouden oppaassa ei toimenpiteen kuvauksessa mainita toimenpiteenä ennakkovalvontaa ja siihen sisältyen myös lupien vireille panemista, jos ympäristönsuojelulain mukaiset luvan muuttamisen edellytykset täyttyvät. Maatalouden oppaassa riittäväksi perustoimenpiteeksi on katsottu ympäristöluvan mukainen toiminta, kun taas yhdyskunnan oppaassa seurattava parametri on lupien muuttaminen. Ohjeet eivät siis ohjaa eri sektoreiden osalta yhtenäiseen ja johdonmukaiseen toimintatapaan. Vesilaitosyhdistys katsoo, että ohjeet tulee korjata siten, että eri sektoreiden osalta toimenpiteitä ohjeistetaan yhtenäisten periaatteiden mukaisesti.
Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen on tärkeää
Kaikkien sektoreiden tulee tehdä oma osuutensa ravinnekuormituksen vähentämisessä. Maatalous on kuitenkin tällä hetkellä merkittävin vesistöjämme kuormittava sektori, joten maataloudessa tehdyillä toimenpiteillä on ratkaiseva vaikutus vesistöjen tilan kehittymiseen. Vesienhoidon suunnittelun ohjeet peilaavat pitkälti olemassa olevaa lainsäädäntöä ja ympäristötukijärjestelmää. Vesien tila ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, joten on syytä kansallisesti miettiä, tarvitaanko uusia menetelmiä tilanteen korjaamiseksi.
Kustannustehokkuus
Toimenpideoppaissa kuvataan yleisellä tasolla toimenpiteiden kustannuksia. Oppaiden sisältämät kustannusarviot eivät kuitenkaan ole avuksi, mikäli valuma-aluetasolla vesienhoidon suunnittelussa on tarpeen miettiä erilaisten konkreettisten toimenpiteiden kustannustehokkuutta. Kustannustehokkuuden arviointi edellyttää tietoja erilaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden kustannuksista ja niillä saavutettavista päästövähenemistä. Pidämme tärkeänä, että kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja niille soveltuvimmat kohteet kullakin valuma-alueella tunnistetaan ja että vesienhoidon suunnittelua ohjataan jämäkästi näiden toimenpiteiden käyttöönottoon.