Haitallisten aineiden esiintymistä vesiympäristössä selvitettiin
20.5.2019
UuPri - Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hankkeessa selvitettiin uusien prioriteettiaineiden esiintymistä ja laadittiin haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaehdotus.
Suomen ympäristökeskus on julkaissut ”Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet” (UuPri) -hankkeen loppuraportin. Hankkeessa toteutettiin EU:n vesilainsäädännöstä tulevien haitallisten aineiden seurantavelvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa sekä raportointia. Hankkeessa mitattiin haitallisten aineiden pitoisuuksia ahvenista, silakoista, simpukoista ja pintavesistä, ja koottiin aiempi tieto prioriteettiaineista ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että useimmista uusista prioriteettiaineista ei tällä hetkellä näytä Suomessa olevan vesiympäristölle vaaraa. Tällaisia vähäisinä pitoisuuksina esiintyviä uusia prioriteettiaineita ovat useat torjunta-aineet sekä palonestoaineena käytetty HBCDD. Myöskään dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet eivät ylitä ympäristönlaatunormeja tutkituilla alueilla.
Uusista aineista huolta aiheuttaa kuitenkin perfluorattu yhdiste PFOS, jonka pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin paikoitellen. Vanhoista aineista elohopean pitoisuus kalassa ylittää ympäristönlaatunormin noin puolessa vesistöistä ja PBDE-palonestoaineiden ympäristönlaatunormi ylittyy kalassa kaikkialla Suomessa. Simpukoista havaittiin vain satunnaisesti monirenkaisten PAH-yhdisteiden indikaattoriainetta bentso[a]pyreeniä, vaikka muita PAH-yhdisteitä havaittiin laajemmin.
Hankkeessa on tehty haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaehdotus, joka koostuu kymmenen mereen laskevan joen vesiseurannasta, ahventen haitta-ainepitoisuuksien seurannasta 15 sisävesi- ja kymmenellä rannikkopaikalla sekä silakan haitta-aineseurannasta neljällä avomeripaikalla. Tällä hetkellä ympäristönlaatunormit on asetettu 45 aineelle, mutta lukumäärä voi tulevaisuudessa muuttua prioriteettiaineluettelon päivitysten yhteydessä. Seurattavien aineiden ja vesimuodostumien suuresta lukumäärästä johtuen kustannustehokkaasti toteutettavan seurannan on perustuttava riskiperusteiseen priorisointiin, kartoitusten käyttöön sekä ainekohtaisesti räätälöityihin näytematriiseihin (vesi, eliöstö, sedimentti).
Julkaisu:
Haitalliset aineet Suomen vesissä, Tilanne ja seurannan suuntaviivat
Katri Siimes, Emmi Vähä, Ville Junttila, Kari K. Lehtonen, Jaakko Mannio (toim.)
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2019