Hanaveden turvallisuudesta vastaavat vesilaitosten lisäksi omalla toiminnallaan myös kiinteistöjen omistajat ja veden käyttäjät

Vesilaitosten toimittama vesi on Suomessa turvallista ja täyttää lainsäädännön talousveden laadulle asettamat vaatimukset. Vesi tulee vesilaitoksen verkostosta vedenkäyttäjien hanaan kiinteistöjen omien vesijohtojen ja muiden vesilaitteiden kautta. Kiinteistön omistaja vastaa siitä, että veden hyvä laatu säilyy myös kiinteistön vesijärjestelmässä. Onkin tärkeää, että kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät varmistavat osaltaan veden hyvää laatua pitämällä huolta kiinteistöjen vesijärjestelmistä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen raportin mukaan vesilaitokset toimittavat Suomessa erittäin hyvälaatuista talousvettä, joka täyttää hyvin sille asetetut vaatimukset ja tavoitteet. Linkki THL:n uutiseen ja raporttiin https://thl.fi/fi/-/talousveden-laatu-on-suomessa-erittain-hyva-veden-laadussa-vain-vahan-poikkeamia

Kiinteistön vesijärjestelmän olosuhteet ja kunto vaikuttavat veden laatuun

Vesilaitokset ja terveydensuojeluviranomaiset valvovat vesilaitosten toimittaman veden, eli hanasta tulevan kylmän talousveden laatua. Lämmin käyttövesi lämmitetään kiinteistöillä, eikä sille ole asetettu lainsäädännössä terveydellisiä laatuvaatimuksia tai ohjeellisia laatutavoitteita, kuten kylmälle talousvedelle. Lämmin käyttövesi onkin tarkoitettu vain hygienian ylläpitoon eli pesuvedeksi, eikä se ole välttämättä laadultaan yhtä hyvää kuin kylmä talousvesi. Lämpimän veden laatuun vaikuttavat esimerkiksi seisominen lämminvesivaraajassa sekä lämpimässä vedessä nopeammin tapahtuva mikrobikasvu sekä metallien ja muiden aineiden liukeneminen vesikalusteista. Juomiseen ja ruuanlaittoon pitäisikin käyttää vain kylmää hanavettä. 

Vesi tulee vesilaitoksen verkostosta vedenkäyttäjien hanaan kiinteistöjen omien vesijohtojen ja muiden vesilaitteiden kautta. Vesijohdoissa pitkään seisovan tai vähän vaihtuvan kylmänkin veden laatu heikkenee ja se saattaa haista ja maistua ummehtuneelta. Tämä johtuu veden lämpenemisestä, vesijohdoissa seisokin vuoksi lisääntyvästä bakteerien kasvusta ja järjestelmästä seisovaan veteen liukenevista aineista. Erityisesti huonokuntoiset kiinteistöjen vesijohdot tai tonttijohdot heikentävät veden laatua. Toisaalta myös uusista vesikalusteista voi liueta metalleja ja muita aineita veteen. Juomiseen ja ruuanlaittoon käytettävä vesi onkin hyvä ottaa hanasta vasta juoksutuksen jälkeen, kun vesi on viileää ja lämpötila on tasaantunut.    

Kiinteistöjen metallisista vesijohdoista ja hanoista voi liueta veteen nikkeliä, lyijyä ja kuparia. Tämä käy ilmi Aalto-yliopistossa tehdystä diplomityöstä, jota varten tutkittiin hanavedestä otettuja vesinäytteitä 30 kiinteistöstä eri puolella Suomea. Veden juoksuttaminen poisti haitalliset metallipitoisuudet. Juoksuttaminen kannattaa varsinkin, jos vesi on seissyt useita tunteja tai jos vesikalusteet ovat alle vuoden ikäiset. Linkki Meri Sipilän diplomityöhön Kiinteistöjen vesijohdoista ja -kalusteista talousveteen liukenevat metallit.

Legionellabakteeri voi lisääntyä kiinteistön vesijärjestelmässä

Jos kiinteistön vesijärjestelmä tai vesipiste on esimerkiksi loma-ajan vuoksi käyttämättä tai vähällä käytöllä pitemmän aikaa, legionellabakteerien lisääntyminen vesijärjestelmässä voi aiheuttaa terveysvaaran. Legionellabakteereja on yleisesti ympäristössä ja pieniä määriä legionellabakteereja pääsee verkostoveden mukana moniin vesijärjestelmiin. Mikäli vesijärjestelmän olosuhteet, ennen kaikkea lämpötila, ovat suotuisat legionellojen kasvulle, niiden pitoisuus voi nousta terveydelle haitalliseksi. Vapautuessaan aerosolin mukana hengitysilmaan legionellabakteerit voivat aiheuttaa altistuneelle ja sairastuneelle pahimmillaan vaikean keuhkokuumeen. Legionellan kasvua vesijärjestelmissä voidaan yleensä torjua huolehtimalla siitä, että kylmä talousvesi on riittävän kylmää (< 20 °C) ja että lämmin vesi on riittävän kuumaa (usein vähintään 55 °C) koko vesijärjestelmässä. Lisätietoa Legionellasta vesijärjestelmissä löytyy THL:n verkkosivuilla  https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/legionellabakteerit-vesijarjestelmissa

Näillä helpoilla toimenpiteillä turvaat veden laadun käyttötauon jälkeen

Käyttämättä tai vähällä käytöllä olleiden rakennusten tai tilojen käyttöönoton yhteydessä on tärkeää suorittaa seuraavat helpot toimenpiteet veden laadun turvaamiseksi kiinteistöjen järjestelmissä:

• Jos kiinteistöllä on oma vesisäiliö, tyhjennä se ja täytä uudelleen. Lämminvesivaraajan vesi pitää kuumentaa vähintään 60 asteeseen ennen seuraavia vaiheita.   
• Juoksuta sekä kylmää että lämmintä vettä hyvällä virtaamalla kaikista vesipisteistä niin kauan, että veden lämpötila tasaantuu, kuitenkin vähintään 2 minuutin ajan.
  • Aloita juoksutus hanasta, joka on lähimpänä kiinteistön liittymispistettä vesilaitoksen vesijohtoverkostoon ja etene järjestelmällisesti kauimmaiseen vesipisteeseen.
  • Legionellavaaran minimoimiseksi juoksutuksessa pitää välttää aerosolien muodostumista esimerkiksi poistamalla suihkuista suihkupäät. Huuhtele suihkupää kuitenkin huolellisesti ennen käyttöönottoa.
  • Kylmävesijärjestelmässä lämpötilan tasaantumisen ja viilenemisen tuntee sormella.
  • Lämpimän veden lämpötilan pitää saavuttaa vähintään 50 asteen lämpötila, mieluiten yli 55 astetta kaikissa vesipisteissä legionellavaaran minimoimiseksi.
  • Mikäli kiinteistön vesijärjestelmässä on vanhoja osia, seisonut vesi saattaa olla myös erimerkiksi rautasakan värjäämää. Tällöin juoksutusta pitää jatkaa vähintään niin kauan, että vesi kirkastuu.

Lisätietoja kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinnasta ja myös käyttämättä olleiden vesijärjestelmien käyttöönotosta löytyy seuraavasta Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta -hankkeen loppuraportista https://www.theseus.fi/handle/10024/97089

Alla kuva, jota VVY:n jäsenet voivat käyttää aiheesta viestiessään. Kuva: VVY.

Voit myös ladata kuvan tästä.