Ihmisten altistuminen mikromuoveille juomavedestä vähäistä
15.11.2018
Suomalaiset talousvedet sisältävät alustavan selvityksen mukaan vain vähän mikromuovia. Vedenkäsittelyprosessit poistavat tehokkaasti hiukkasia raakavedestä, josta talousvesi valmistetaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Vesilaitosyhdistyksen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä vesihuoltolaitosten selvitys.
Selvityksessä tutkittiin talousveden valmistukseen käytettävää raakavettä, vesijohtoverkostoon lähtevää käsiteltyä talousvettä ja verkostovettä kolmelta erityyppiseltä vedenkäsittelylaitokselta ja niiden jakelualueilta. Tutkitut vesilaitokset olivat Nurmijärven Veden Teilinummen pohjavesilaitos, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitos ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos, joista kahdessa jälkimmäisessä käsitellään Päijänteestä peräisin olevaa pintavettä.
”Tutkimukseen otettiin mukaan Suomessa käytettävät erityyppiset raakavedet ja yleisimmät vedenkäsittelyprosessit. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mikromuoveja kahden eri valmistajan pullovesistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää menetelmä mikromuovien tutkimiseen talousvedestä ja samalla luoda ensimmäinen katsaus suomalaisen juomaveden mikromuovipitoisuuksiin”, tutkija Julia Talvitie SYKEstä kertoo.
Tutkituista vesijohto- ja pullovesistä löytyi muutamia, 0-9 kpl yli 10 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia litraa kohden. Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia. Koska kyseessä oli näytemäärältään varsin suppea esiselvitys, ei tulosten perusteella kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä mikromuovien esiintyvyydestä verkostovesissä laajemmin.
Kaikilla tutkituilla vedenkäsittelylaitoksilla on raakaveden laatuun nähden asianmukainen käsittelyprosessi, jonka todettiin poistavan raakavedestä tehokkaasti kiintoainetta, myös mikromuoveja.
Mikromuovien tutkimusmenetelmiä yhtenäistettävä
”Juomavesien mikromuoveja on tutkittu muutamassa maassa kuten Saksassa ja Tšekissä. Raportoidut mikromuovipitoisuudet vaihtelevat tutkimusten välillä suuresti ja vaikuttaa siltä, että valitut tutkimusmenetelmät ovat vaikuttaneet pitoisuuseroihin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että mitä pienempiä mikromuoveja tutkimuksessa on pystytty analysoimaan, sitä isompia määritetyt pitoisuudet ovat olleet”, toteaa hankkeesta vastannut ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää SYKEstä.
Tässä suomalaisessa esiselvityksessä tutkittiin yli 10 mikrometrin kokoisten mikromuovihiukkasten määrää, kun taas joissakin tutkimuksissa on raportoitu yli 1 tai yli 100 mikrometrin kokoisten hiukkasten esiintymisestä. Tutkimuksen yhteydessä kävi selväksi, että mikromuovien näytteenotto- ja analyysimenetelmiä on välttämätöntä kehittää, harmonisoida ja standardisoida. Näin tuloksia voidaan vertailla eri tutkimusten välillä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
”Ihmiset voivat altistua mikromuoveille ravinnon ja hengitysilman välityksellä, mutta toistaiseksi eri altistusreittien osuutta mikromuovien kokonaisaltistukseen ei tunneta. Tämän selvityksen ja muun olemassa olevan tiedon perusteella voidaan arvioida, että Suomessa altistuminen mikromuoveille vesijohtoveden välityksellä on vähäistä verrattuna muihin altistuslähteisiin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.
Lisää aiheesta:
Esiselvitys mikromuovien esiintyvyydestä Suomen talousvesissä (raportti) https://bit.ly/2zS0sIF
Lisätietoa:
Tutkija Julia Talvitie, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 029 525 1328, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 639, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkimusprofessori Hannu Kiviranta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
puh. 029 524 6361, etunimi.sukunimi@thl.fi
Vesiasiain päällikkö Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys (VVY)
puh. 09 8689 0113, etunimi.sukunimi@vvy.fi
