Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty

Vesilaitosyhdistyksen vuonna 2002 julkaisema Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajan tasalle vesihuoltolaitosten välisessä yhteystyöhankkeessa. Kalkkikivialkalointi on nykyään yleinen vedenkäsittelymenetelmä, joka soveltuu hyvin Suomen pehmeille ja happamille pohjavesille. Hankkeen toteuttajana toimi FCG Finnish Consulting Group Oy. Hankkeella on Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitusta.

Kalkkikivialkalointiopas on suunnattu vesihuoltolaitoksille ja suunnittelijoille. Oppaan aiheita ovat veden alkalointi yleisesti, korroosion estäminen verkostossa, kalkkikivirouheiden ominaisuudet, haitallisten metallien ja ammoniumin poistaminen kalkkikivellä, kalkkikivisuodatuksen mitoitus ja toteutus, erilaiset sovelluskohteet sekä mikrobiologinen laadun hallinta. Kalkkikivialkaloinnin sovelluksista on perinteisen kalkkikivisuodatuksen lisäksi lisätty osio sekasuodattimista kuten mixed-bed suodatuksesta pintavesilaitoksilla.

Oppaan päivittämistä varten vedenkäsittelylaitoksilta kerättiin käyttökokemuksia kalkkikivialkaloinnista työpajassa sekä ohjausryhmän kokouksissa.  Lisäksi tutkittiin veden alkaloitumista, kalkkikiven kulumista ja muuttumista sekä huuhteluiden tehokkuutta.

Kalkkikivialkalointi on turvallinen vedenkäsittelymenetelmä, koska käsiteltävän veden pH-arvo ei kohoa vaarallisen korkeaksi. Muihin alkalointikemikaaleihin verrattuna kalkkikivi on turvallista käsitellä ja sen hiilijalanjälki on pienin. Kunnolliset kalkkikivisuodattimet ovat helppokäyttöisiä. Kalkkikiven käyttö nostaa vesihuoltolaitoksen huoltovarmuutta, sillä kalkkikiveä louhitaan Suomessa ja lisätään laitoksilla yleensä harvoin. Perinteisen betonialtaissa toteutetun kalkkikivisuodatuksen haittapuolena ovat korkeat investointikustannukset. Kalkkikivisuodatus voidaan toteuttaa pienehköillä laitoksilla myös muovisäiliöillä tai painesuodattimilla, joiden suosio on viime vuosina kasvanut. Uusien suodattimien virtaussuunnaksi suositellaan ylhäältä alas tai alhaalta ylös suodatusta.

Kalkkikiven laadulla, kuten kemiallisella koostumuksella ja raekoolla, on suuri vaikutus alkaloinnin toimintaan. Esimerkiksi pienellä raekoolla pH-arvo kohoaa nopeammin. Mitoitukseen vaikuttaa myös raakaveden laatu, etenkin hiilidioksidipitoisuus, alkaliteetti ja kalsiumpitoisuus. Raakaveden laadusta riippuen esikäsittelyksi soveltuu tarvittaessa hyvin ilmastus.

Kalkkikivisuodatus soveltuu erinomaisesti mangaanin, alumiinin ja ammoniumin poistoon oikeissa olosuhteissa. Kalkkikivisuodatuksella voidaan poistaa myös jonkin verran rautaa. Poistuminen on tehokkaampaa pienellä raekoolla (2–5 mm). Allwatec Oy:n pilotkokeissa on havaittu, että nikkeliä voidaan poistaa tehokkaasti puolipoltetulla dolomiitilla. Suodattimet tulee huuhdella säännöllisesti metallisakan, liukenemattoman aineksen ja hienoaineksen poistamiseksi. Kunnollinen huuhtelu vaatii samanaikaisesti ilma- ja vesihuuhtelua ja riittävän korkeita pintakuormia.

Hanketta rahoittivat Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto, Keski-Uudenmaan Vesi Kuntayhtymä, Porvoon vesi, Joensuun Vesi, Lakeuden Vesi Oy, Rautjärven kunta, Oy Lining Ab ja Nordkalk Oy Ab. Edellä mainittujen tahojen edustajat sekä Allwatec Oy:n edustajat muodostivat hankkeen ohjausryhmän.

Maksuton Kalkkikivialkalointiopas on ladattavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta tästä linkistä.

Kuvia kalkkikivisuodattimista. Kuvat: FCG, JLi.

Jaa sivu:

Tulosta