Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Kansainvälinen jätevesikonferenssi paneutui alan moninaisiin haasteisiin

Pohjoismaisessa jätevesikonferenssissa 23.-25.9.2019 pidettiin noin 200 esitystä ja paikan päällä oli 463 osallistujaa. Osallistujista 38 % oli Suomesta, Ruotsista 28 %, Tanskasta 14 %, Norjasta 11 %, Islannista 6 % sekä muista maista 4 %.

Syyskuussa Helsingissä järjestetyssä konferenssissa tarkasteltiin jätevedenpuhdistuksen uusia haasteita laajasti eri näkökulmista. Näin perinteisten aiheiden eli jätevedenkäsittelyn ja viemäriverkostojen rinnalla teemoina olivat myös kiertotalous, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja siihen sopeutuminen sekä hulevesien hallinta.

Konferenssin kielenä oli englanti ja tapahtumapaikkana Jätkäsaaressa sijaitseva Clarion Hotel Helsinki. Aihetunnisteella #nordiwa2019 voi Twitteristä vielä näin jälkeenpäin katsoa konferenssin tunnelmia.

Pohjoismainen jätevesikonferenssi järjestetään tyypillisesti joka toinen vuosi, tänä vuonna 16. kertaa ja Vesilaitosyhdistyksen toimesta. Lisäksi ohjelmatoimikuntaan kuuluivat pohjoismaiset sisarjärjestöt Danva, Samorka, Svenskt Vatten, Norsk Vann sekä kansallisten IWA-komiteoiden edustajat. Tällä kertaa ohjelmatoimikunnan toimintaan tutustui myös Evlin (Estonian Water Works Association) toimihenkilö. Seuraava pohjoismainen jätevesikonferenssi järjestetään Ruotsissa 2021. Jo ensi vuonna18-23.10.2020  Kööpenhaminassa järjestetään kansainvälisen vesijärjestön IWA:n maailmankongressi (IWA World Water Congress & Exhibition).

Konferenssin esitelmissä nousivat esiin ajankohtaiset haasteet, kuten tarve kasvihuonekaasujen vähentämiseen, tiukkenevat käsittelyvaatimukset ravinteille, veden uudelleenkäyttö, lääkeaineet, mikromuovit, ravinteiden talteenotto, hulevesien hallinnan kestävät ratkaisut, digitalisaatio, lietteen käsittely ja loppusijoittaminen sekä ylivuodot. Esitykset, joiden teemana oli verkostot käsittelivät muun muassa siirtymistä sekaviemäröinnistä erillisviemäröintiin, muoviputkien pohjoismaista laatua, verkostosaneerausten ennustamista sekä omaisuudenhallintaa verkostojen suhteen. Konferenssi tarjosi mahdollisuuden vaihtaa tietoa siitä, miten haasteisiin voitaisiin vastata tehtyjen tutkimusten tuottaman tiedon ja jo toteutettujen ratkaisujen avulla.  

Kansainväliset huippuasiatuntijat

Nordiwa2019 konferenssiin oli kutsuttu viisi pääesiintyjää, joukko koostui kansainvälisesti tunnetuista asiantuntijoista. Alla kuvasarja näistä konferenssin avajaisissa ja toisen päivän avauksessa puhuneista esiintyjistä.
 

João Grilo, Global Events & Awards Director, International Water Association (IWA), puhui aiheesta Future of Water. Grilo painotti, että veden kiertokulkua on tärkeä tarkastella kokonaisvaltaisesti koko systeemin perspektiivistä. IWA:n toiminnan painopisteessä on tällä hetkellä digitalisaatio, johon liittyen meneillään on Digital Water Programme ja innovaatiot, joita IWA pyrkii toiminnassaan edistämään. Puheensa lopussa Grilo muistutti Kööpenhaminan tulevasta IWA maailman konferenssista.

Konferenssin avaussession toisena puhujana oli Veronica Manfredi, Director, European Commission, Directorate General for Environment. Manfredin kävi esityksessään läpi vettä koskevien direktiivien tilanteen aiheenaan ”Status and Future of European Directives related to Water.” Manfredi totesi, että Von der Leyenin komissiossa ympäristöasiat ovat aikaisempaa merkittävimpiä. Arvioinnin alla ovat parhaillaan vesipuitedirektiivi, tulvadirektiivin, ympäristönlaatudirektiivi ja yhdyskuntajätevesidirektiivi. Vesipuitedirektiivin arviointi on osoittanut, että vasta 40 % pinta- ja 74 % pohjavesistä on hyvässä tilassa. Toisaalta vesistöön kohdistuvia paineita on onnistuttu vähentämään. Uusina haasteina Manfredi mainitsi lääkeaineet, mikromuovit ja ilmastonmuutoksen. Yhdyskuntajätevesidirektiivin osalta Manfredi näki parantamisen tarvetta erityisesti tarkkailussa, raportoinnissa, tiedottamisessa ja ylivuotojen hallinnassa. Veden uudelleen käyttöä koskevasta direktiivistä ja juomavesidirektiivistä on olemassa komission ehdotukset, joiden valmiiksi saattaminen on komission työssä ensisijalla. Manfredi korosti, että komissio haluaa edistää innovaatiotyötä vesisektorilla.

Avaussession päätti esityksellään Hannele Korhonen, Director of Climate Research Programme, Research Professor, Finnish Meteorological Institute, aiheella “How Climate Change will Impact Northern Europe?” Korhonen kertoi, että ilmastonmuutokset vaikutukset voidaan havaita jo nykyhetkessä. Pohjois-Euroopassa lämpötilan nousu on ollut globaalia keskiarvoa suurempaa. Tulevaisuudessa lämpötilat tulevat nousemaan ja sateet lisääntyvät. Talvet lämpenevät muita vuodenaikoja nopeammin. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria maiden sisälläkin. Korhonen korosti, että lämpötilan nousun suuruudella tulee olemaan suuri vaikutus sen aiheuttamiin kielteisiin seurauksiin. Esimerkiksi kahden lämpöasteen nousun vaikutuksesta noin kaksinkertainen määrä eläinlajeja häviää verrattuna 1,5 asteen lämpötilan nousuun. Lämpötilan nousua rajoittavilla toimilla voidaan siis vähentää aiheutuvien kielteisten vaikutusten laajuutta.

Konferenssin toisena päivänä keynote esityksen piti Rüdiger Strempel, Executive Secretary, HELCOM aiheenaan “State of the Baltic Sea.” Strempel totesi, että Itämeren tila ei ole hyvä, vaan rehevöityminen on edelleen suurin meren tilaa heikentävä paine. Muita meren tilaa heikentäviä haasteita ovat roskat, muovit, äänet, vieraslajit, lääkeaineet ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. HELCOM onkin käynnistänyt työn Itämeren suojelusuunnitelman päivittämiseksi.   

Toisena keynote esitelmöijänä esiintyi John Buur Christiansen, CEO, BIOFOS A/S, joka kertoi, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan toimeenpanna vesihuoltolaitoksen strategiassa (SDG’s in the Water Utility Strategy). Buur totesi, että kestävän kehityksen tavoitteista voidaan valita vesihuoltolaitoksen strategiaan mukaan yksi, useampia tai kaikki. Buurin mukaan yleisen tason tavoitteet on tärkeää konkretisoida selkeiksi konkreettisiksi vesihuoltolaitoksen toimintaan liittyviksi tavoitteiksi, joiden toteutumista seurataan etukäteen määritetyillä indikaattoreilla (KPI-mittareilla).

(Kuvaat yllä,  Hannu Bask, Atelier Universal.)

Tunnustuspalkinto parhaasta esityksestä

Konferenssin osallistujat äänestivät mobiili konferenssisovelluksella parasta esitystä, joista tasavertaisesti loppusuoralle nousi kolme voittajaesitystä. Tunnustuspalkinnon parhaasta esityksestä saivat (kuvassa alla vasemmalta lukien. Kuva VVY):

  • A sustainable  concept for the new Sjölunda WWTP (Kestävän kehityksen mukainen konsepti uudelle Sjölundan jätevedenpuhdistamolle), Maria Jonstrup, VA SYD
  • Traditional and advanced monitoring of biofiltration (Perinteinen ja edistyksellinen biosuodatuksen seuranta), Joel Kerkkänen Aalto University
  • Phosphorus recovery by RAVITA process- 1000 PE piloting (Fosforin talteenotto RAVITA-prosessilla - 1000 AVL-pilotointi), Laura Rossi HSY
 

Konferenssin osallistujat vierailivat Helsingin kaupungin vastaanotolla, juhlavassa Helsingin kaupungintalossa. Osallistujat vastaanotti Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki lausui tervetuliaissanat (Kuva VVY).

Suositut tekniset ekskursiot

Pohjoismaiset konferenssiosallistujat kiittelivät monipuolista teknisten ekskursioiden tarjontaa. Päätöspäivänä oli tarjolla viisi teknistä ekskursiosta, joista osallistujat valitsivat itselleen sopivan. Ekskursiot toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n, Helen Oy:n ja Vantaan Kaupungin kanssa. Lämmin kiitos ekskursio kohteiden henkilöstölle.

 

Alla kuvasarja teknisten ekskursioideni kohteista.

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistuslaitos, siellä edelleen valittavana joko teema A) ravinteiden talteenottoprosessi RAVITA-pilotti tai B) energiatehokkaat ratkaisut. (Kuva HSY)

HSY:n Blominmäkeen rakenteilla oleva uusi jätevedenpuhdistamo. (Kuva HSY)

Helen Oy:n Katri Valan lämpöpumppulaitos. (Kuva Helen Oy)

Hulevesien hallinnan menetelmät. Kolmeen Vantaalla sijaitsevaan hulevesikohteeseen tutustuminen a) luonnonvaraista hulevedenhallintaa Illenpuistossa (josta kuva alla, kuva Vantaan kaupunki) b) Meiramitien tien hulevesien varastoimiseen ja viivyttämiseen tarkoitetut bioviivytysaltaat, c) Hulevesien hallintaa Koisotien lumenkaatopaikalla.

HSY:n Mäntymäen jätevedenpumppaamoon tutustuminen, jonka jälkeen  HSY:n  Sanitation Safety Plan esittely HSY:n pääkonttorilla Ilmalantorilla  (Kuva pääkonttorista alla. Kuva: HSY)

Lämmin kiitos esiintyjille ja osallistujille. Yhdessä teimme upean konferenssin!

 

Jaa sivu:

Tulosta