Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisu: Vesihuoltomaksut ja niiden korotuspaineet Suomessa

Lue alkuperäinen tiedote KKV:n sivuilta tästä linkistä.

Linkki raporttiin: Ve­si­huol­to­mak­sut ja nii­den ko­ro­tus­pai­neet Suo­mes­sa (Tut­ki­mus­ra­port­te­ja 5/​2023).

Verrattain edullista vettä on Suomessa pidetty lähes itseisarvona, eivätkä kuluttajat ole välttämättä kiinnittäneet huomioita veden hintaan samassa määrin kuin monen muun välttämättömyyshyödykkeen hintoihin. Välttämättömyyshyödykkeitä ovat esimerkiksi sähkö, lämpö, puhelin ja posti.

KKV:n tutkimusraportti antaa vastauksia siihen, miten laajasti vesilaitokset ovat korottaneet maksujaan, millaisia korotuspaineita vesimaksuihin on tulossa ja kuinka asiakkaita on tiedotettu maksukorotuksista.

Ve­den hin­noit­te­luun koh­dis­tuu ris­ti­rii­tai­sia ta­voit­tei­ta

Tutkimuksen mukaan vesihuollon tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa se, miten vesimaksuilla pystyttäisiin takaamaan toiminnan kestävä rahoitus niin, että maksut pysyisivät kuitenkin kohtuullisina.

Talous- ja jätevesimaksujen hinnoitteluun liittyy monenlaisia ristikkäisiäkin tavoitteita. Ikääntyvän vesijohtoverkoston korjaaminen ja uusiminen tulevat vaatimaan investointeja tulevina vuosina, mutta veden tulisi välttämättömyyshyödykkeenä pysyä kohtuuhintaisena. Liian halpa veden hinta ei taas välttämättä ohjaa ekologiseen vedenkäyttöön.

"Hin­noit­te­lul­la tus­kin saa­vu­te­taan kaik­kia ve­si­huol­lon ta­voit­tei­ta. Tar­vi­taan myös esi­mer­kik­si tie­don ja­ka­mis­ta eko­lo­gi­ses­ta ve­den­käy­tös­tä. Sa­mal­la on huo­leh­dit­ta­va, että vesi säi­lyy koh­tuu­hin­tai­se­na eri ku­lut­ta­ja­ryh­mil­le."

JOHTAVA EKONOMISTI ANTTI SAASTAMOINEN

Ve­si­mak­su­jen ko­ro­tuk­set ovat ylei­sim­min alle 15 pro­sent­tia

Vesihuoltolaitoksille tehdyn kyselyn perusteella laitokset keräävät pääsääntöisesti jotakin yleisimmistä maksutyypeistä eli veden käyttömaksua, perusmaksua tai liittymismaksua.

Vesilaitosten arviot tehtyjen ja tulevien korotusten suuruudesta ovat pääasiassa alle 15 prosenttia, jota voidaan pitää kohtuullisena kertakorotustasona. Vastauksissa havaittiin kuitenkin myös merkittävästi tätä suurempia arvioituja korotuksia.

"Vesi on vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dy­ke, jo­ten ku­lut­ta­jien kan­nal­ta las­ku­tuk­sen en­na­koi­ta­vuus on tär­ke­ää. Sik­si hin­nan­ko­ro­tuk­set pi­täi­si teh­dä mal­til­li­ses­ti pi­dem­mäl­lä ajan­jak­sol­la."

KULUTTAJA-ASIAMIES KATRI VÄÄNÄNEN

Veden laskutukseen liittyy oleellisesti se, kuinka sopimusehtojen muutoksista ja hinnankorotuksista tiedotetaan asiakkaille. Hinnankorotuksista ilmoittamisessa kuluttajille on havaittu haasteita ja asiaa käsitelty jopa kuluttajariitalautakunnassa asti.

Tii­vis­tel­mä

Tässä selvityksessä tarkastellaan kyselyaineistoon perustuen vesimaksujen korotuspaineita Suomen vesihuoltolaitosten keskuudessa. Lisäksi selvityksessä kuvataan yleisesti vesimaksujen määräytymisten perusteita ja vesimaksuille asetettuja tavoitteita. Veden hinnoittelua ohjaa kohtuuhintaisuuden vaatimus. Toisaalta vesimaksujen tulisi kattaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset ja kuluttajia tulisi ohjata ekologiseen vedenkäyttöön. Näiden veden hinnoittelulle asetettujen tavoitteiden moninaisuus näkyy myös erilaisissa vesihuollossa sovellettavissa hinnoittelumalleissa. Erityisenä haasteena onkin juuri hinnoittelun kustannusvastaavuus, sillä pelkkä vedenkäyttöön perustuva vesimaksu ei välttämättä kata toiminnan kustannuksia ja tarpeellisia verkostoon tehtäviä investointeja. Tämä havaitaan myös Suomen vesihuoltolaitoksille tehdyssä kyselyssä, jossa vesihuollonkustannustaso ja investoinnit mainittiin tärkeimmiksi vesimaksujen korotusten syiksi. Kyselyn perusteella vesihuoltolaitoksilla oli varsin usein maksujen korotuspaineita. Tämän selvityksen havaintojen on tarkoitus tukea vesimaksujen kehittämistyötä.

Li­sä­tie­to­ja

Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Antti Saatamoinen, johtava ekonomisti, 029 505 3264
Helena Tuorila, johtava asiantuntija, 029 505 3653