Onko pohjavesi ihmisiä vai ekosysteemejä varten?
9.2.2017
Tämä kysymys nousi perimmäisenä seikkana esiin Mika Salmen pro gradu työssä Vesi vuorovaikutuksen lähteenä. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti Oulun yliopiston tutkimusta, josta valmistui Salmen työn lisäksi Aleksi Wallinein DI-työ Pohjaveden otto talousvedeksi – teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu.
Salmen vesihuoltolaitosten johdolle tekemissä haastatteluissa nousi esiin, että ELY-keskusten vesihuoltoasiantuntijoita ja erityisesti heidän aluetuntemustaan arvostetaan. Laitosedustajia huolestuttikin ELY-keskusten vesihuollon asiantuntemuksen supistuminen ja laitosten ELY-keskuksilta saaman asiantuntijatuen katoaminen. Kehityksen koettiin johtavan siihen, että vesihuoltolaitokset jäävät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen palvelun tuottamisessa entistä enemmän ”oman onnensa nojaan”. Toisena huolena haastatteluissa nousi esiin pohjavedenottohankkeiden lupaprosessien pitkittyminen ja epävarmuus päätöksistä. Salmi kysyy, että sujuvoituisivatko lupaprosessit luvittajan ja luvanhakijan paremmalla keskusteluyhteydellä?
Aleksi Wallinin kyselytutkimukseen vastanneista vesilaitoksista suurin osa oli sitä mieltä, että ympäristöarvojen ja vedenoton ristiriidat eivät ole estäneet pohjavedenottoa. Tarkentavissa haastatteluissa kuitenkin selvisi, että ympäristöarvot ovat pienentäneet vedenottomääriä ja vaikuttaneet luvanhankintaprosessin sujuvuuteen. Myös Wallin esittää, että parempi yhteistyö luvittajan ja luvanhakijan kesken voisi selkeyttää lupaprosesseja.
Mielenkiintoiset opinnäytetyöt löytyvät Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankereksiteristä esimerkiksi hankkeen nimellä Pohjaveden otto talousvedeksi Suomessa.
