Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Oulun yliopiston tutkimuksessa vertailtiin kalvosuodatuksen ja aktiivilieteprosessin toimintaa

Tutkimuksessa verrattiin Taskilan jätevedenpuhdistamon aktiivilieteprosessin - ja kalvosuodatusprosessin lähtevän veden lääkeaine- ja hormonipitoisuuksia sekä bakteeriyhteisöjen rakennetta.

Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamolla toimii kaksi linjaa esikäsittelyn (välppäys, hiekanerotus, flokkaus, esiselkeytys) jälkeen: 1) CAS: ilmastus, jälkiselkeytys, jälkisuodatin ja desinfiointi (kesäisin); 2) MBR: hienovälppäys, ilmastus ja kalvosuodatus. Tutkimuksessa verrattiin Taskilan jätevedenpuhdistamon CAS- ja MBR- prosessien lähtevän veden lääkeaine- ja hormonipitoisuuksia sekä bakteeriyhteisöjen rakennetta. Vuoden 2019 aikana näytteitä otettiin seitsemän kertaa. Tuleva jätevesi otettiin välpän jälkeen ennen esikäsittelyä. Lähtevän veden näytteet otettiin MBR ja CAS- prosessien jälkeen.

Tutkimus antoi todisteita bakteerien yhteisörakenteiden suuresta vaihtelusta samalla jätevedenpuhdistamolla vuoden aikana, mikä suurelta osin johtui typenpoiston käynnistymisestä kesällä. MBR prosessi poisti tehokkaasti E. coli –bakteerit sekä suolistoperäiset enterokokit ja lisäksi MBR-effluentin estroni-hormonin pitoisuudet olivat alemmalla tasolla verrattuna CAS-prosessiin. Muiden hormonien ja lääkeaineiden osalta tutkimus ei selkeästi osoittanut kummankaan prosessin paremmuutta. Lääkeaineiden pitoisuuksissa oli suurta vaihtelua näytteenottoajankohdan suhteen. Työssä korostui pitkäaikaisten näytteenottokampanjoiden merkitys pitoisuuksien ja bakteeriyhteisöjen vaihtelujen havaitsemiseksi.

Tutkimus tehtiin osana EMCOLD-projektia (Mikropollutanttien poisto jätevesistä pohjoisissa olosuhteissa –vertailututkimus laitosmittakaavassa tavanomaisen aktiivilieteprosessin ja ilmastusmembraanibioreaktori-prosessin välillä, 2019-2020), jota rahoittivat Maa- ja vesitekniikan tuki ry. ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Hankkeen ”Mikropollutanttien poisto jätevesistä pohjoisissa olosuhteissa – vertailututkimus laitosmittakaavassa tavanomaisen aktiivilieteprosessin ja ilmastus-membraanibioreaktori-prosessin välillä” loppuraporttiin voi tutustua Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankerekisterissä

 

Jaa sivu:

Tulosta