Säteilylainsäädännön uudistus edellyttää pohjavesilaitosten työntekijöiden säteilysuojelun tehostamista
23.1.2019
Uusi säteilylainsäädäntö astui voimaan joulukuussa 2018. Se perustuu Euroopan Neuvoston säteilysuojelun perusnormidirektiiviin 2013/59/Euratom. Uusi säteilylaki ei vaikuta mitenkään talousveden radioaktiivisuuden laatuvaatimuksiin eikä sen laadun valvontaan. Muutokset liittyvät vesilaitosten työntekijöiden säteilysuojelun tehostamiseen.
Työpaikan radonpitoisuuden selvittäminen
Säteilylain (859/2018) 155 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä työtilan ja muun työskentelypaikan radonpitoisuus, jos työpaikalla käsitellään pohjavettä, joka pääsee kosketuksiin sisäilman kanssa.
Uusi vaatimus johtuu siitä, että Säteilyturvakeskuksen tietoon on tullut vesilaitoksia, joissa sisäilman radonpitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen suuria, jopa yli 10 000 Bq/m3 (becquereliä kuutiometrissä). Pohjavedessä esiintyvä radon vapautuu osittain sisäilmaan, kun se on kontaktissa ilman kanssa. Veden ilmastuskäsittelyssä radon vapautuu ympäröivään ilmaan tehokkaasti.
Työpaikalla radonaltistuksen viitearvo on 500 000 Bq⋅h/m3 (becquereltuntia kuutiometrissä) vuodessa (Asetus 1044/2018 19 §). Jos työpaikan sisäilman radonpitoisuus on 10 000 Bq/m3, ylittyy viitearvo jo 50 tunnin altistuksessa.
Radonpitoisuus selvitetään radonmittauksella, jos työtilassa työskennellään yli 20 tuntia vuodessa. Mittaukset tehdään Säteilyturvakeskuksen hyväksymillä radonmittauspurkeilla: https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilyn-kayttajalle/sateilymittaukset/stukin-hyvaksymat-radonmittausmenetelmat
Sisäilman radonkorjaukset vesilaitoksilla on tehty tyypillisesti väliseinillä ja ilmanvaihdon säädöillä. Tavoitteena on, että tila, jossa vesi ja sisäilma ovat kontaktissa toisiinsa, on alipaineinen muihin työtiloihin nähden. Näin vedestä vapautuva radon ei kulkeudu muualle vesilaitoksen tiloihin.
Veden käsittelystä aiheutuvan säteilyaltistuksen selvittäminen
Kun hyödynnetään luonnossa olevia materiaaleja, velvoittaa säteilylain 151 § selvittämään säteilyaltistuksen, jos altistus voi olla viitearvoa suurempi. Toiminnot, joissa viitearvo voi ylittyä, luetellaan asetuksen 1034/2018 52 §:ssä. Selvitettäviin toimintoihin kuuluu myös talousveden tuottaminen pohjaveden käsittelylaitoksessa. Viitearvo on 1 mSv (millisievert) vuodessa (asetus 1044/2018 23 §).
Vaatimus tulee Neuvoston direktiivistä. Joissain pohjavesissä voi olla niin paljon pitkäikäisiä radioaktiivisia aineita (esim. radium-226), että niitä kertyy merkittäviä määriä esim. putkistojen sakkoihin tai suodattimille. Kertynyt radioaktiivinen aine lähettää läpitunkevaa gammasäteilyä, joka aiheuttaa työntekijälle säteilyaltistusta.
Gammasäteilystä johtuva säteilyaltistus on järkevintä selvittää annosnopeusmittarilla. Kunnan väestönsuojelulla on yleensä käytössään annosnopeusmittari, jota voi pyytää lainaksi tai pyytää väestönsuojelua tekemään mittaukset.
Mittaukset tehdään putkistojen, säiliöiden ja suodattimien läheisyydestä, työskentelyetäisyydeltä.
Jos vesilaitoksella on työskentelytiloja, joissa mitattu annosnopeus on suurempi kuin 1 µSv/h (mikrosievert tunnissa), tulee tulokset ilmoittaa Säteilyturvakeskukselle. Ilmoitus tehdään sähköpostilla osoitteeseen: radonvalvonta@stuk.fi
Uusi säteilylainsäädäntö
Lisätietoja radonvalvonta@stuk.fi
