Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Selvitys: Kiertotaloutta voidaan toteuttaa monipuolisesti vesihuollon kaikilla osa-alueilla

AFRY ja vesihuoltoalan toimijat selvittivät, mitkä ovat kiertotalouden merkittävimmät trendit vesihuoltoalalla ja miten kiertotaloutta voidaan edistää vesihuoltolaitoksissa. Selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa kiertotalouden toteutumista vesihuollon kaikilla osa-alueilla.

Globaalit haasteet, kuten ilmastokriisi, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus, aiheuttavat odotuksia myös vesihuoltoalalle. Tulevaisuudessa vesihuollon on pystyttävä toimimaan joustavasti ja luotettavasti erilaisista ulkoisista haasteista huolimatta, ja kiertotalouden avulla voidaankin parantaa myös vesihuollon toimintaedellytyksiä.

Vesilaitosyhdistyksen strategian mukaan vesihuoltoala on vuonna 2030 bio- ja kiertotalouden sekä kestävän kehityksen edelläkävijä. Kansallisen vesihuoltouudistuksen visiossa Suomi on hiilineutraali kiertotalouden edelläkävijä vuonna 2030. Jotta visio toteutuisi, vesihuoltolaitosten olisi hyvä sisällyttää kiertotalous strategiaansa ja määrittää toimenpiteet kiertotalouden toteutumiseksi.

Merkittävimpiä kiertotalouden muutospaineita ja konkreettisia toimenpiteitä selvitettiin hankkeessa, johon osallistuivat AFRY ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry sekä neljä vesihuoltolaitosta (Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, Kuopion Vesi Oy, Kymen Vesi Oy ja Tampereen Vesi). Vesilaitosten ohella hanketta rahoitti Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.

Hankkeessa laaditun selvityksen mukaan kiertotaloudessa on merkittävää potentiaalia koko vesihuoltosektorille. Kiertotalouden periaatteita on mahdollista soveltaa kaikilla vesihuollon osa-alueilla vedenhankinnasta jäteveden ja lietteen käsittelyyn.

– Kiertotalous ei kuitenkaan ole itsessään tavoite vaan toimintatapa, jolla globaaleihin haasteisiin pystytään vastaamaan. Sen avulla voidaan myös edistää vihreää siirtymää, hankkeen projektipäällikkö Minna Pirilä AFRYltä kertoo.

Vesihuoltolaitoksilla on käytössään erilaisia kiertotalotta toteuttavia toimenpiteitä

Kiertotaloustoimenpiteitä tarkasteltiin tässä hankkeessa neljänä teemakokonaisuutena, jotka tunnistettiin vahvoiksi vesihuollon kiertotaloutta edistäviksi ja toteuttaviksi osa-alueiksi.

Jokaiseen teemakokonaisuuteen koottiin yhteen toimenpiteitä, joita vesihuoltolaitokset jo toteuttavat. Lisäksi kartoitettiin mahdollisia uusia toimenpiteitä. Toimenpiteille pyrittiin myös määrittelemään mittarit, joiden avulla kiertotalouden kehitystä voidaan seurata.

Samanlaiset toimenpiteet eivät sovellu kaikille vesihuoltolaitoksille, sillä esimerkiksi laitosten resurssit toiminnan kehittämiseen tai investointien tekemiseen ovat hyvin erilaisia. Tarvitaankin laitoskohtaisia toimia.

Selvityksessä havaittiin, että digitalisaatio edistää kiertotalouden mahdollisuuksia kaikissa teemakokonaisuuksissa.

Yhteistyö edistää kiertotalouden toteutumista vesihuollossa

Kiertotaloutta edistäviksi teemakokonaisuuksiksi tunnistettiin materiaali- ja ravinnekierrot, energiankäyttö, prosessien kehittäminen sekä kiertotalousosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen.

Materiaali- ja ravinnekierrot ovat kiertotalouden toteutumisen kannalta tärkeitä, ja ne edistävät resurssitehokkuutta. Toimenpiteillä pyritään ehkäisemään ja vähentämään kulutusta ja jätteen määrää sekä hyödyntämään resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Ravinnekierto auttaa myös vähentämään päästöjä, ja se luo uusia ansaintamahdollisuuksia.

Energiatehokkuuden mahdollisuudet ovat osa laitosten strategista kehittämistä. Energiatehokkuutta parannetaan muun muassa laitoskoneistojen säätöjen optimoinnilla tai tuottamalla itse uusiutuvaa energiaa.

Prosessien kehittämisessä tavoitteena on prosessien toiminnan optimointi. Esimerkiksi vedenkäsittelyprosesseissa optimoidaan kemikaalien syöttö, jolloin säästetään kemikaalimäärissä ja kustannuksissa.

Kiertotalouden toteutumiseen vaikuttaa keskeisesti kiertotalousosaaminen ja kiertotalouteen liittyvä yhteistyö. Yhteistyön kehittäminen on tärkeää laitosten välillä sekä yli toimialarajojen. Ala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä.

– Kiertotalouden edistämisessä on tärkeää kiertotalousnäkökulman huomioon ottaminen laajasti kaikessa vesihuoltolaitosten toiminnassa sekä toimintamallien uudistaminen siten, että toimijat eri sektoreilta löytävät toisensa uusien ratkaisujen kehittämiseksi, kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä sanoo.

Kiertotalous vesihuollossa julkaisu on saatavilla  Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta maksutta tästä linkistä: https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/kiertotalous-vesihuollossa/   (Kysesssä on Vesihuoltolaitosten tiekartta kiertotalouteen -hankkeen raportti.)

Lisätietoja:

Minna Pirilä
Head of Sustainability Consulting Finland
puh. 044 319 09 81
minna.pirila@afry.com

Saijariina Toivikko
Kehittämispäällikkö
puh. 09 8689 0116
saijariina.toivikko@vvy.fi

Aiheeseen liittyvä kuva median käyttöön:  Porvoon veden puhdistamo. Kuva: VVY.

Jaa sivu:

Tulosta