Suomalaisilla parantamisen varaa vaarallisen jätteen lajittelussa
18.4.2019
Vesilaitosyhdistys muistuttaa, että vaarallinen jäte ei kuulu viemäriin.
Kotitalouksien keräykseen viemien vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Edelleen jätevoimalaan menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Tämä on omituista, sillä kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla. Kevät tuo lisäksi monelle alueelle vaarallisen jätteen kiertävät keräykset sekä erilaiset keräystempaukset.
Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita poistamaan. Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.
Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa juuri vaarallisista jätteistä.
“Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon”, muistuttaa viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima KIVO ry:stä.
Vastaanottoon 5,1 kiloa asukasta kohden
Suomen Kiertovoima ry:n jäsenten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.
Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.
Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa
Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi esimerkiksi lannoite- ja metalliteollisuudessa.
Vanhentuneet lääkkeet on palautettava apteekkiin. Kunnallinen jätehuolto on järjestänyt maksuttoman lääkejätteen vastaanoton lähes kaikkiin Suomen apteekkeihin.
Suomen Kiertovoiman vetämä kampanja nostaa tänä vuonna erityisesti esille tietoutta vaarallisesta jätteestä. Pääsiäisenä tuodaan aiheesta asukkaille tietoa Helsingin Messukeskuksessa American Car Showssa. Huhtikuussa vaarallisen jätteen vaarallisuudesta muistutetaan kampanjavideolla, jota näytetään sekä televisiossa että elokuvateattereissa.
Internetsivustolle vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun.
Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.
Lisätiedot medialle: Kaisa Halme, viestinnän asiantuntija, Suomen Kiertovoima ry, p. 040 869 8350
