Toimitusjohtajan katsaus 2019
14.4.2020
Tulevina vuosina toimintaa pyritään uuden strategian myötä uudistamaan ja terävöittämään. VVY:n strategiatyö kaudelle 2021-2025 käynnistettiin keväällä 2019 ja saatiin yleisen strategiaperustan osalta valmiiksi vuoden lopussa. Strategiatyötä jatketaan vuonna 2020.
Vesilaitosyhdistyksen toiminnassa vuosi 2019 ei tuonut isoja yllätyksiä. Yhdistyksen jäsenpohja ja perustoiminta ovat varsin vakiintuneita. Tulevina vuosina toimintaa pyritään uuden strategian myötä uudistamaan ja terävöittämään. VVY:n strategiatyö kaudelle 2021-2025 käynnistettiin keväällä 2019 ja saatiin yleisen strategiaperustan osalta valmiiksi vuoden lopussa. Strategiatyötä jatketaan vuonna 2020. Uuden strategian linjauksia otetaan käyttöön jo vuoden 2020 toiminnassa, vaikka uusi strategiakausi varsinaisesti alkaakin vasta vuonna 2021. VVY:n strategiatyö tukee hyvin myös kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteita. Erillisenä ja toimijoiden yhteistyönä toteutetaan lisäksi ns. Hyvän vesihuollon kriteerit -hanke, joka tuottaa vesihuoltouudistuksenkin tarpeisiin yhteisen näkemyksen tavoitteista ja mittareista kestävälle ja laadukkaalle vesihuoltotoiminnalle.
Edellisenä vuonna käyty osin ristiriitainen toimialan rakennemuutoskeskustelu jatkui alan uudistamistarpeen hengessä. Vuoden aikana valmisteltiin ns. Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaa alan vastuuministeriöiden ja järjestöjen yhteistyönä. MMM:n johdolla itse uudistumisohjelman suunnittelu ja toteuttaminen käynnistyy alkuvuodesta 2020.
Vesihuoltolaitosten omistajuusjärjestelyissä on alkanut olla liikehdintää. Ensimmäiset vesihuoltolaitosten myynnit osana monialayhtiöitä on jo nähty, ja nyt on vireillä useammallakin paikkakunnalla vesihuoltolaitosten myynti yksityiselle sektorille, näissäkin tapauksissa osana monialayhtiöiden myyntiä joko vähemmistö- tai enemmistöosuutena. Vesihuoltoliiketoiminnan ja -infrastruktuurin siirtyminen yksityisiin käsiin olisi Suomessa uusi ilmiö, joka synnyttää vilkasta keskustelua ja myös huolta riippuen näkökulmasta. Uuden sääntelyn tarvetta yksityistäminen joka tapauksessa aiheuttaisi.
Vesihuoltolaitosten ja jäsenistön edunvalvonta on yhdistyksen keskeisin tehtävä, jonka merkitys kasvaa entisestään toimialan ja toimintaympäristön muutospaineissa. Strategiatyön yhteydessä todettiin, että alan organisointi- ja uudistamiskysymyksissä on haastavaa löytää kaikkien jäsenten näkökulmasta yhteinen tahtotila. Tämä johtuu lähinnä alan toimijoiden monilukuisuudesta ja heterogeenisyydestä.
MMM:n sinisen biotalouden ohjelman rahoittama hanke ”Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi” saatiin päätökseen. Hankkeen ansiosta saatiin käyntiin MMM:n rahoittama vesihuoltolaitosten kumppanuustoiminta. Laitosten kansainvälistymisen eri muotoja edistettiin hankkeessa, mutta erityisen vilkasta ja nopeata kansainvälistymisen läpimurtoa laitoskentässä ei vielä tapahtunut. Kansainvälistymisen siemen on kuitenkin kylvetty.
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on jo vuodesta 2004 lähtien rahoittanut noin 250 kehittämishanketta yhteensä yli 3 milj. euron arvosta. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toiminnan evaluointi tehtiin ulkopuolisen konsultin toimesta vuoden 2019 aikana. Arviointi tuuletti rahaston toimintaa, tunnettavuutta ja tulosten vaikuttavuutta jopa varsin railakkaasti. Vuoden 2020 aikana tehdään johtopäätökset ja käynnistetään mahdolliset toimenpiteet kehittämisrahaston toiminnan uudistamiseksi.
VVY:n koulutustoiminnalla ja viestinnällä on tärkeä tehtävä, jotta jäsenistö pysyy ajan tasalla alan muutoksista, kehittämishankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Olemme jatkaneet koulutusten uudistamista mm. lisäämällä webinaarien osuutta koulutuksista. Koulutusten osallistujamäärissä ja sitä kautta myös koulutuksen taloudellisessa tuloksessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Lisäksi VVY:n koulutus tavoittaa huonosti ne tahot, joilla koulutuksen tarve olisi kaikkein suurin.
Valtakunnalliset vesihuoltopäivät ja syyskuussa järjestetty pohjoismainen jätevesikonferenssi (NORDIWA 2019) sen sijaan muodostuivat menestykseksi sekä osallistujamäärän että tuloksen suhteen. Yhdistyksen taloudellinen kokonaistulos oli ylijäämäinen ja reilusti suunniteltua parempi, vaikka koulutustoiminnan tulos jäikin selvästi alijäämäiseksi.
Yhteistyö jäsenistön ja sidosryhmien kanssa on ollut hyvää, mistä esitän parhaimmat kiitokseni. Haluan kiittää erityisesti yhdistyksen eri toimielimissä toimineita jäsenlaitosten edustajia ja toimiston henkilökuntaa aktiivisesta ja sitoutuneesta työstä yhteisten asioidemme kehittämisessä.
Osmo Seppälä
toimitusjohtaja