Uusi hallitusohjelma muuttaa toteutuessaan vesihuoltolaitosten toimintaympäristöä

Uusi hallitusohjelma muuttaa toteutuessaan vesihuoltolaitosten toimintaympäristöä

Hallitusohjelmassa on useita linjauksia, jotka voivat vaikuttaa vesihuoltolaitosten toimintaan. Vaikutukset muuttavat laitosten toimintaympäristöä ja ovat enimmäkseen välillisiä.  Monien kirjausten tarkempaa sisältöä ei ole vielä tässä vaiheessa mahdollista arvioida.

Vesihuollon toiminta turvataan

Hallitusohjelmassa todetaan enempää selittelemättä lyhyesti, että vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä. Vesihuollon huoltovarmuuden turvaaminen on Vesilaitosyhdistyksen keskeinen tavoite, joten tältä osin ohjelma on linjassa pyrkimystemme kanssa.

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana määräaikaisen kestävän kasvun edellytyksiä tukevan neljän miljardin euron investointiohjelman, jossa korjausvelan purkuun on varattu 520 miljoonaa euroa. Tämän rahoituksen kohdistumista ei ole tarkemmin avattu. VVY pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että tätä rahoitusta osoitettaisiin myös vesihuoltolaitosten saneeraustarpeisiin.

Kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan

Hallituskaudella kiinnitetään erityistä huomiota valmiuden, varautumisen ja hallinnon resilienssin kysymyksiin. Kriittisiä toimialoja ja kriittistä infrastruktuuria käsittelevät mm. seuraavat kirjaukset:

• Hallitus määrittelee ja tunnistaa yhteiskunnan kannalta kriittiset tietovarannot, -palvelut ja -järjestelmät ja varmistaa näiden toimintavarmuuden sekä turvallisuuden.
• Hallitus parantaa tietoturvaa kriittisillä toimialoilla ja toteuttaa kyberturvallisuuden kehittämisohjelman.
• Yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta kriittisen infrastruktuurin suojaamista parannetaan.
• Arvioidaan turvallisuusselvityksen käyttöalan laajentamista kattamaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian parissa työskentely.
• Hallitus uudistaa kansallisen kyberturvallisuusstrategian vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä.
• Kriittisen infrastruktuurin tietojen avoin jakaminen arvioidaan uudelleen huomioiden kansallinen turvallisuus.
• Valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksellä tullaan varmistamaan, että huoltovarmuuden taso vastaa muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksia.

Jätevesien ylivuotoihin kiinnitetään erityistä huomiota

Jätevesien käsittelyä koskevat seuraavat, toteutusvaiheessa tarkentamista edellyttävät, kirjaukset:

• Kuntien hulevesien käsittelyssä edellytetään toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle.
• Hallitus selvittää harvaanasuttujen alueiden jätevesien keskitettyä ja tehokasta käsittelyä erityisesti Saaristomerellä ja rannikkoalueilla.

Ravinteiden kiertoa tehostetaan

Yhdyskuntien lietteitä ei erikseen hallitusohjelmassa mainita, vaan yleisellä tasolla todetaan, että ravinnekiertoa edistetään teknologianeutraalisti ja yhteiskunnallinen kysyntä edellä. Hallitusohjelman mukaan biokaasun tuotantoprosessin lopputuotteiden käyttö esimerkiksi metsälannoitteena mahdollistetaan. Kirjauksessa ei oteta kantaa biokaasuprosessin raaka-aineisiin. Tällä hetkellä yhdyskuntalietepohjaisia lannoitevalmisteita ei voi käyttää metsien lannoitteena, joten vesihuoltolaitosten edun mukaista olisi säädösten muuttaminen siten, että jatkossa tämä olisi mahdollista.

Sidosyksikköjä koskevaa sääntelyä muutetaan

Näillä sidosyksikköjen sääntelyn muutoksilla voi olla vaikutusta niin yhtiömuotoisten vesihuoltolaitosten toimintaan kuin vesihuoltolaitosten sidosyksikköhankintoihin. Hallitus aikoo uudistaa sidosyksikköjä koskevaa sääntelyä seuraavasti:

• Sidosyksikön omistukselle asetetaan yleisen edun huomioon ottava vähimmäisomistus (10 %).
• Tiukennetaan lainsäädäntöä siten, että sidosyksikköhankintoja voidaan tehdä vain silloin, kun ne ovat kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin markkinoilla toimivat vaihtoehdot tai kun tähän on muu erityisen painava julkinen intressi.
• Sidosyksiköiden ulosmyyntirajat rajoitetaan enintään viiteen prosenttiin ja 500 000 euroon inhouse-yhtiöiden liikevaihdosta.

(Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkopalvelusta löydät lisätietoa siitä, mikä on hankintalain mukainen sidosyksikkö: https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksikkohankinnat)

Kuntia koskevaa sääntelyä kevennetään

Hallitusohjelmassa ovat vahvasti esillä sääntelyn keventäminen ja normien purku. Kuntien sääntelyä koskevien linjausten merkitystä tultaneen vesihuoltolakiuudistuksen yhteydessä tarkastelemaan. Hallitusohjelman mukaan valtio sitoutuu kompensoimaan kunnille asetettavat uudet tehtävät ja velvoitteet joko rahoittamalla ne täysimääräisesti tai purkamalla muita velvoitteita. Hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä karsitaan. Yhtenä keventämistoimena kuntien ilmastosuunnitelmavelvoite poistetaan ilmastolaista. Kuntien toimintaan liittyen on myös kirjattu, että kriisikuntakriteereiden tehokkuutta arvioidaan hallituskauden aikana ja että kuntakoon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti.

Viranomaislupien käsittelyä sujuvoitetaan ja valtion aluehallinto uudistetaan

Hallitusohjelmassa on esillä varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti lupien käsittelyn sujuvoittaminen, jossa on mm. seuraavia kirjauksia:

• Investointien edistämiseksi edetään kohti yhden luukun mallia.
• Yhdellä viranomaisella on vastuullaan lupaprosessin eteneminen ja koordinointi tarvittavine selvityksineen.
• Luvan hakijalla on mahdollisuus etukäteen keskustella luvitukseen liittyvistä velvollisuuksista, selvitystarpeista ja reunaehdoista.
• Sujuva luvitus varmistetaan huolehtimalla mm. lupaviranomaisten ja hallinto-oikeuksien riittävästä resursoinnista.
• Tavoitteena on, että lupakäsittelyjä yhdistämällä hakemus johtaa lähtökohtaisesti yhteen viranomaispäätökseen ja valitusmahdollisuuteen.
• Investointien vaatimille kaavoitus-, rakennus-, ympäristö- ja vesilupaprosesseille sekä niitä koskevien valitusten käsittelylle määritetään tavoiteltavat käsittelyajat.
• Viranomaisten keskinäisiä valitusoikeuksia rajoitetaan.
• Selkiytetään ja yhteensovitetaan YVA-menettelyä ja lupakäsittelyä.
• Hallitus edistää mahdollisuutta aloittaa ympäristöluvan käsittely soveltuvin osin jo hyväksytyn kaavapäätöksen nojalla odottamatta lainvoimaisuutta.
• Suomen yleisen edun, huoltovarmuuden tai kansallisen turvallisuuden kannalta poikkeuksellisen tärkeiden hankkeiden kohdalla hallitus arvioi tarvetta säätää valtioneuvostolle mahdollisuuden yksittäistapauksissa siirtää käsittely normaalista poikkeavaan nopeutettuun viranomaismenettelyyn.

Lupaprosessien sujuvoittamiseen ja käytäntöjen yhdenmukaistamiseen liittyy myös valtion aluehallinnon uudistus. Ympäristöön liittyvät lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhteen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen (Y-vastuualueen) tarkoituksenmukaiset tehtävät. Virastolla on valtakunnallinen toimivalta, mutta alueellisia toimipisteitä. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuoden 2026 alusta.

Hallitus tekee lainsäädäntömuutoksia, joiden tavoitteena on vähentää epävarmuuksia lupaharkinnassa sekä tulkintakäytänteissä. Myös Vesilaitosyhdistys on tuonut esiin tarvetta vesipuitedirektiivin mahdollistamien joustojen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Hallitusohjelman kirjauksia muutoksista:

• Vesipuitedirektiivin mahdollistamat kansalliset joustot otetaan käyttöön ja vesienhoito-suunnitelmia tarkastellaan.
• Hallitus arvioi varovaisuusperiaatetta sekä sen tulkinnan vaikutuksia lupaehtoihin ja lupien hyväksymiseen.
• Tarkastellaan mahdollisuutta palauttaa lupamääräyksiin lupien tarkastamisen edellytyksiä ja tarkastelun pohjalta tehdään tarpeelliset lainsäädäntömuutokset.
• Hallitus selkeyttää lainsäädäntöä siten, että ympäristölupaharkinnassa voidaan rajatusti huomioida elinkeinonharjoittajan vapaaehtoisesti hakemuksessaan esittämät kompensaatiotoimet samaan haittaan samalla vaikutusalueella ja asettaa niitä koskevia lupaehtoja. Vapaaehtoista kompensaatiota voidaan käyttää lupaharkinnassa vähentämään vesistön kuormitusta luvan edellyttämällä tavalla.

Muita vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä kirjauksia

Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa jatketaan.

Vesivoimaa käsittelevän kappaleen yhteyteen on kirjattu, että vesilain päivittämisen yhteydessä huolehditaan siitä, että kansantaloudelle ja yleiselle edulle tärkeät hankkeet ovat edelleen mahdollisia. Vesilaki koskee myös vesihuoltolaitosten vedenottoa, joten tällä kirjauksella voi olla myönteisiä vaikutuksia vesihuoltolaitoksien toimintaan.

Hallitus uudistaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyä sekä purkaa tähän liittyviä normeja. Kaavoitus- ja lupaprosesseja sujuvoitetaan ja kevennetään niihin liittyviä menettelyjä. Kaavoitukseen, rakennusvalvontaan, ympäristö- ja vesilupaviranomaisille sekä hallinto-oikeuksille ohjataan resursseja niiden prosessien nopeuttamiseksi. Hallitus laatii alueidenkäyttölain, joka edistää mm. tarkoituksenmukaista maankäyttöä, kaavoituksen sujuvuutta ja alueiden elinvoimaisuutta.

Yksittäinen vesihuoltolaitoksen rakentamisen kuluja kasvattava toimenpide voi olla hallitusohjelmaan kirjattu lunastuslain korvausperusteiden uudistaminen vahvistamalla omaisuudensuojaa oikeusministeriössä vireillä olleessa (OM022:00/2016) hankkeessa toimineen asiantuntija- ja virkamiestyöryhmän (OM 2019:12) ehdotuksen mukaisesti.

Saijariina Toivikko, kehittämispäällikkö, Vesilaitosyhdistys

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023, julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8