Uusi jätevesidirektiivi tulee – olemmeko valmiita

Monen jätevedenpuhdistuksen parissa työskentelevän odotus palkittiin 26.10.2022…tai pelko toteutui, kun EU:n komissio julkaisi ensimmäisen luonnoksen uudesta yhdyskuntajätevesidirektiivistä. Luonnosta luettiin – kuten montaa aiempaakin EU:sta tullutta paperia – pelonsekaisin tuntein, koska siinä olevat asiat vaikuttavat tulevaisuudessa meidän kaikkien elämään tavalla tai toisella. Suurimmat vaikutukset ovat jätevedenpuhdistukseen, mutta välillisesti meihin kaikkiin, jotka maksamme jätevesien käsittelystä. Direktiiviluonnos sisältää paljon hyvää, mutta myös joitakin varsin hankalia kohtia.

VVY:n viemärilaitosryhmässä ajatuksemme olivat ensimmäisen lukukerran jälkeen: ”Tällaisena luonnos ei saa edetä!”.

Onneksi tässä vaiheessa vasta kerätään jäsenmaiden kantoja, ja sen jälkeen alkavat varsinaiset neuvottelut direktiivin sisällöstä. Suomen ja Ruotsin olosuhteet ovat niin samankaltaiset, että tyypillisesti meille on ollut helppoa löytää yhteinen linja näissä asioissa. Suomen rooli on tällä kertaa tärkeämpi kuin yleensä, koska Ruotsi toimii EU:n puheenjohtajamaana eikä voi esittää omia kantoja samalla vapaudella kuin Suomi.

Tanskassa jäteveden lämpötila (vähemmän lumen sulamisvesiä), koostumus (hyvää hiiltä tuottavaa elintarviketeollisuutta on paljon) ja Tanskan perinteiset prosessikonfiguraatiot (biologinen fosforinpoisto ja jaksottainen typenpoisto) ovat niin erilaisia, että meidän intressimme usein eroavat.

Direktiiviluonnoksessa on hyviä asioita, kuten esimerkiksi laajennettu tuottajavastuu, jossa asetettaisiin lääke- ja kosmetiikkatuotteiden valmistajille, maahantuojille ja jakelijoille velvoite osallistua mikroepäpuhtauksien poiston kustannuksiin.

Mitä vaikutuksia direktiivillä sitten olisi, jos se menisi sellaisenaan läpi? Tässä on joitakin esimerkkejä, mitä se todennäköisesti tarkoittaisi HSY:n puhdistamoille (kaksi yli 100 000 AVL:n puhdistamoa, joissa jälkikäsittelyinä biologiset suodattimet ja toisessa kiekkosuodatus):

• Vuoden 2030 loppuun mennessä meillä tulisi olla molemmilla puhdistamoilla käytössä haittaaineiden poistoprosessi, esim. aktiivihiilisuodatuksen ja otsonikäsittelyn yhdistelmä. Vuoteen 2030 on alle seitsemän vuotta, ja direktiivin käsittely on vasta alkamassa, eli siirtymäaikoja tarvittaneen. Haitta-aineiden poistovaatimus olisi sitä paitsi 80 % myös niillä laitoksilla, joissa tulevat pitoisuudet ovat hyvin pienet.
• HSY:n pitäisi ottaa kokoomanäyte joka päivä ja haittaaineille kaksi näytettä viikossa. Haitta-ainenäytteestä pitäisi analysoida 12 erilaista lääkeainetta ja kosmetiikkayhdistettä, joita emme normaalisti analysoi lainkaan. Tiukennetun näytteenottovelvoitteen koemme selvänä taka-askeleena, paluuna aikaan ennen analysaattoreita ja automaatiota.
• HSY:n pitäisi olla rakentamassa Suomeen energianeutraaliutta kansallisella tasolla yli 10 000 avl jätevedenpuhdistamoissa, eli käytännössä molempien meidän laitosten tulisi olla energianeutraaleja vuoden 2040 mennessä. Yhdistettynä haittaaineiden poistovelvoitteeseen tämä tavoite ei ole saavutettavissa, jos energianeutraalisuuden määrittely ei kata laitoksen ulkopuolella tapahtuvaa jätevesilähtöistä energiatuotantoa ja neutraalin energian ostoa.

Kaiken kaikkiaan luonnoksen vaatimukset lisäisivät merkittävästi HSY:n investointeja jätevedenpuhdistukseen, mikä vähentää mahdollisuuksia saneerata verkostoinfraa sekä nostaisivat käyttökustannuksia mm. em. lisääntyneen näytteenoton sekä haitta-aineprosessien käyttökustannusten johdosta. Lisäksi haitallisten aineiden poistossa käytettävä aktiivihiili vaikuttaa hiilijalanjälkeemme korottavasti.

Ja tässä on muutamia esimerkkejä mitä se tarkoittaisi Kemin Energia ja Veden puhdistamolle (perinteinen biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jonka AVL on 25000):

• Typenpoiston osalta mahdollinen 12 asteen rajan poistuminen tarkoittaisi, että joutuisimme investoimaan typenpoistoon. Se lisäisi investointikuluja 6 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökulut kasvaisivat miljoonalla eurolla. Direktiivissä esitetty 6 mg/l lähtevän veden pitoisuusraja on todella tiukka ja se toisi haasteita prosessiin. Jäteveden lämpötilat ovat Kemissä todella matalat. Esimerkiksi nitrifikaationopeus on 2–3 kertaa hitaampaa, kuin 15 asteen jäteveden lämpötilassa.
• Kemikaalien ja lääkejäämien poisto toisi mukanaan myös useiden miljoonien investointitarpeet. Tosin direktiivi esittää, että kustannukset kerättäisiin haittaaineiden tuottajilta. Se olisi toteutuessaan hyvä muutos, eli siirtymä kohti saastuttaja maksaa -periaatetta. Järjestelmän perustamisessa lienee käytännössä varmasti paljonkin haasteita.
• Direktiivissä esitetty energianeutraalisuus toisi mukanaan myös investointikuluja. Kemissä ei esimerkiksi ole märkämädättämöä, jossa saataisiin lietteestä biokaasua ja sitä kautta kaasumoottorilla tuotettua lämpöä ja sähköenergiaa.  Toisaalta MeriLapin alueella on vireillä alueen yhteinen biokaasulaitos, mutta direktiivin mukaan vain omalla tontilla tapahtuva energiatuotanto huomioitaisiin energiatehokkuuslaskennassa. Direktiivin luonnosta olisi syytä muuttaa niin, että myös tontin ulkopuolella jonkin muun toimijan toimesta tehtävä biokaasun tuotanto huomioitaisiin.

Huolestuneina mutta valppaina seuraamme miten asia etenee seuraavissa vaiheissa! Lopulta tämänkin direktiivin ja sen kansallisten soveltamisohjeiden kanssa opimme elämään.

Marina Graan, tuotantoyksikön päällikkö, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Pekka Paavola, käyttöinsinööri, Kemin Energia ja Vesi Oy

Blogin kirjoittajat ovat VVY:n viemärilaitosryhmän jäseniä. 

Kuva pääotsikon taustalla Jason Leung/Unsplash. Photo by Jason Leung on Unsplash.