Väestön varautumista häiriöihin ja kriiseihin ohjeistetaan uudella oppaalla

Lue alkuperäinen uutinen suomi.fi palvelusta tästä linkistä.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen-opas tästä linkistä.

Suomi.fin Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.

Ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti. Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Varautua voi vain ennakkoon

Varautuminen tarkoittaa ennakkoon valmistautumista erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin. Siksi myös Suomi.fin varautumisopas on tarkoitettu ennakkoon tutustuttavaksi silloin, kun yhteiskunnassa ei ole häiriöitä. Oma varautuminen ja toiminta vaikuttavat siihen, miten hyvin ihmiset ja yhteisöt pärjäävät.

Sisäministeriön syyskuussa tekemän väestökyselyn mukaan 58 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotivaraa kriisitilanteiden varalle, eli ruokaa, rahaa ja tarvikkeita. Vastaavasti noin 40 prosenttia kansalaisista ei ole hankkinut riittävästi kotivaraa, eikä välttämättä luota osaamiseensa kriisitilanteissa.

Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 %). Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet.

Ohjeiden kokoaminen yhteen helpottaa tiedon löydettävyyttä

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Suomi.fi-verkkopalvelu opastaa kansalaisia eri elämäntilanteissa. Suomi.fistä kansalainen löytää omaan tilanteeseensa palveluita ja selkeitä toimintaohjeita, joita eri viranomaiset, yleishyödylliset organisaatiot ja asiantuntijat ovat tuottaneet yhteistyössä.

Eri toimijoiden keskeisen tiedon ja ohjeiden kokoaminen yhteen verkko-oppaaseen helpottaa kansalaisten näkökulmasta tiedon löytämistä. Suomi.fin varautumisoppaan julkaisun yhteydessä ohjeiden sisältö ei oleellisesti muutu. Oppaassa ovat linkit keskeisiin muihin varautumisen verkkosisältöihin.

Suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen verkko-oppaan yhteydessä ovat pääkohtien viittomat suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Oppaan oheismateriaalina on 15 eri kielellä varautumisen perustiedot koostava pdf-tiivistelmä, jonka voi tulostaa itselleen, läheisilleen tai palvelupisteisiin.

Jokainen voi varautua häiriöihin ja kriiseihin kykyjensä mukaan

Varautumisen lähtökohdat ovat jokaisella erilaiset, minkä vuoksi varautuminen olisi hyvä nähdä valikoimana erilaisia keinoja. Varautumisen perusta on kotivara, mutta se on myös tietoja ja taitoa toimia silloin, kun jotakin poikkeuksellista tapahtuu. Jokaisen kannattaa varautua jollakin tapaa omien tarpeidensa, mahdollisuuksiensa ja kykyjensä mukaan.

- Ajatus kriiseihin varautumisesta saattaa herättää ahdistusta ja pelkoa. Kuitenkin riskien ja uhkien läpi käyminen mielessä myös vahvistaa yksilön ja yhteisön voimavaroja. On hyvä muistaa, että epätodennäköisiä asioita voi sattua, mutta varautuminen ei tee uhkien toteutumisesta sen todennäköisempää. Suomi torjuu yhdessä uhkien toteutumista hyvällä varautumisella, kertoo sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

Tutustu Suomi.fin oppaaseen

Osa laajempaa kokonaisuutta

Opas on osa laajempaa vuonna 2022 käynnistettyä omatoimisen varautumisen viestintäkokonaisuutta, jossa vahvistetaan väestön varautumisosaamista. Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa kaikkien väestöryhmien henkistä kriisinkestävyyttä ja omatoimisen varautumisen osaamista.

Sisäministeriö on rahoittanut oppaan toteutuksen ja vastannut sisällön tuottamisesta. Oppaan tuottamisessa ovat olleet mukana: Digi- ja väestötietovirasto, Finanssivalvonta, Huoltovarmuuskeskus, Ilmatieteen laitos, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, maa- ja metsätalousministeriö, Mieli ry, Marttaliitto ry, pelastustoimi, poliisi, puolustusministeriö, puolustusvoimat, Rahoitusvakausvirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, suojelupoliisi, Suomen Pankki, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Punainen Risti, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turvallisuuskomitean sihteeristö, Työterveyslaitos, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, ympäristöministeriö.