Vahvuudet ja kehittämisen kohteet majailevat datassa

Deming opetti aikanaan uutta johtamiskulttuuria, laadun kautta tuottavuuden kehittämistä. Hän nosti datan keruun ja analysoinnin yhdeksi keskeiseksi menestyksen edellytykseksi, jonka perimmäisenä tarkoituksena on tarjota lähtökohta toimenpiteille tai suosituksille.

Kukaan tuskin kiistää tiedon tarvetta päätöksiä tehtäessä. Tunnuslukutiedot eivät kuitenkaan synny itsestään ja niiden kerääminen alkavan vuoden kiireiden keskellä voi tuntua kovin työläältä. Viime vuosien kehityssuunta on ollut huolestuttava: Kenties olosuhteet rajoituksineen ja etätöineen ovat vaikuttaneet siihen, että tarve muistuttaa tietojen toimittamisesta, tai korjata jo lähetettyjä tietoja lisääntyi aiempaan nähden. Jopa lakisääteisesti toimitettavan tiedon laatu huonontui ja osalta sen toimittaminen näytti unohtuneen kokonaan. Nyt kun tietojen kokoaminen on jälleen ajankohtaista, kannustan pysähtymään hetkeksi ja miettimään, mikä on tiedon merkitys toiminnallemme ja miksi sen laatuun kannattaa panostaa.

Vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitoksia julkaisemaan mm. hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Vesihuoltolain mukaan tiedot tulee toimittaa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään vesihuollon tietojärjestelmään Veetiin. Pelkästään näiden lukujen tarkastelu antaa kuitenkin varsin suppean kuvan toiminnasta, eikä anna riittävästi tietoa kehityksen suunnasta tai oman toiminnan tasosta muihin alan toimijoihin nähden. 

Vesilaitosyhdistyksen jäsenillä on tiedon tarpeeseen saatavilla tunnuslukujärjestelmä Venla, johon on kerätty vesihuoltoa koskevaa dataa eri kokoluokan laitoksista jo vuodesta 2006 lähtien. Sen kattavat ja samanmuotoiset tunnusluvut ovat arvokkaita paitsi laitokselle itselleen, myös koko toimialalle: Tunnuslukujen laajempi tarkastelu auttaa paitsi tunnistamaan, missä omat vahvuudet ja kehittämiskohteet löytyvät, myös nostamaan esille vesihuoltoalaa yhteisesti koskevia kehittämiskohteita ja vahvuuksia. Tuloksia voi hyödyntää paitsi toiminnan suunnittelussa myös perustellessa esityksiä päättäjille, sekä asiakasviestinnässä.
Uuden talousvesidirektiivin jalkautuminen lainsäädäntöön muuttaa vesilaitosten toimintaa entistä läpinäkyvämmäksi, koska veden käyttäjien saataville toimitettavan tiedon määrä lisääntyy. Tietojen ajantasaisuuteen ja laatuun on siksikin tarve kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten tulee toimittaa lakisääteisesti ilmoitettavat tiedot Veetiin ja Venla saa osan tunnuslukujärjestelmään tarvitsemistaan tiedoistaan sieltä rajapinnan kautta. Loput täytetään suoraan Venlaan. Tietokokonaisuus syntyy ison yhteisponnistuksen tuloksena ja tunnuslukujärjestelmää ylläpidetään käytännössä maksullisen tason jäseniltä saaduilla maksuilla. Vastaavaa ei muualta taida saada, vaikka euroja latoisi tiskiin enemmänkin. Toivottavasti järjestelmän arvostus näkyy vastaisuudessakin laitosten haluna sitoutua sen kustannuksin. 

Venlaa tehdään alan toimesta alan omaan tarpeeseen. Kehittämisestä vastaa työryhmä, jonka edustajat nimetään vuosittain mukana olevien laitosten henkilöistä. Työryhmän tavoitteena on kuunnella herkällä korvalla järjestelmään tai siihen kerättäviin tunnuslukuihin liittyviä parannusehdotuksia. Kiitän työryhmän puolesta Venlan käyttäjiltä saamastamme arvokkaasta palautteesta. Niiden avulla voimme yhdessä tehdä tunnuslukujärjestelmästä jäsenlaitoksia entistä paremmin palvelevan. 

Aurinkoisia talvipäiviä toivotellen,
Sara Alanärä

Kirjoittaja on VVY:n tunnuslukutyöryhmän puheenjohtaja ja Oulun Vesi -liikelaitoksen kehittämispäällikkö, joka hakee tunnuslukujen kokoamiseen energiaa tallilta ulkoilemalla nelijalkaisten kavereiden kanssa. (Kuva: oma arkisto)

”Meillä tunnuslukuja on käytetty esimerkiksi oman hinnoittelun, vuotovesimäärien ja keskeytysaikojen ja ylipäätään oman toiminnan vertailussa muihin laitoksiin, ja tuloksia esitellään yhtiön hallitukselle, kun on tarvetta. Oman laitoksen tarpeiden lisäksi näen hyvin tärkeänä sen, että ala kykenee keräämään kattavasti tietoa laitosten taloudesta ja toiminnasta. ”

VVY:n hallituksen puheenjohtaja Juha Hiltula, 
vesihuoltojohtaja, Kemin Energia ja Vesi Oy

”Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä Venlan tietoja hyödynnetään VVY:n edunvalvonnassa, Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston projekteissa sekä viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyötä tehtäessä. Venlan tietoja käytetään myös kansainvälisissä vertailuissa ja tilastoissa.”

Mika Rontu
apulaisjohtaja, Vesilaitosyhdistys

Lisätietoja:
Venla https://www.vvy.fi/kehittaminen-ja-tutkimus/tunnuslukujarjestelma/

Veeti https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Tietojarjestelmat/Vesihuollon_tietojarjestelma_VEETI__ohje(35455)