Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Väitöstilaisuus: Digitaaliset tiedot ja niiden analysointi tukevat verkostosaneerausten kohdentamista

Diplomi-insinööri Tuija Laakso väittelee Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennetun ympäristön laitoksella, aiheesta Digitaaliset tiedot ja niiden analysointi tukevat verkostosaneerausten kohdentamista.

Suomen vesihuoltoverkostot ikääntyvät, ja mittavia investointeja vaativaa, laajamittaista saneerausta tarvitaan pian kaikilla vesilaitoksilla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten verkostosaneerauksia voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Tutkimuksessa havaittiin, että yhdistämällä ja analysoimalla verkostoja ja niiden ympäristöä koskevia tietoja, voidaan tukea omaisuudenhallintaa. Tutkimuksessa arvioitiin putkitasolla vedenjakelu- ja viemäriverkoston häiriöiden seurauksia ja mallinnettiin viemäriverkoston putkien kuntoa ja verkoston tulevaa elinkaarta. Mallinnuksessa koneoppimisen menetelmät (satunnaismetsä ja random survival forest) tuottivat ennustetarkkuudeltaan vastaavia tai hieman parempia malleja kuin perinteiset tilastolliset menetelmät (logistinen regressio ja Weibull-regressio), mutta ero oli vähäinen. Sopivan menetelmän valintaan vaikuttavat lisäksi esimerkiksi mallinnuksen käyttötarkoitus ja saatavilla olevien lähtötietojen kattavuus.

Viemäreiden kuntoon vaikuttavia tekijöitä selvitettiin osittaisriippuvuuskuvaajien avulla. Menetelmän käyttö mahdollistaa selittäjien vaikutuksen arvioinnin. Tutkimuksen tuloksena selvisi myös, että elinkaarimallien käyttö edellyttää viemärikuvausten kohdentamista uudella tavalla; kohteita tulisi valita kuvauksiin satunnaisesti ja seurata näiden kohteiden kuntoa säännöllisesti, jotta putkien käyttöikää voidaan arvioida elinkaarimallien avulla.

Vastaväittäjänä toimii professori Zoran Kapelan, TU Delftistä, Alankomaista.

Valvojana toimii professori Riku Vahala rakennetun ympäristön laitokselta Aalto-yliopistosta.

Väitöskirjan verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-3853-7

Väitöstilaisuus: 5.6.2020 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, Tietotekniikka-talo, sali T1, Konemiehentie
2, Espoo; osallistuminen etäyhteydellä https://aalto.zoom.us/j/64138791244 

 

Väittelijän yhteystiedot:
Tuija Laakso
puh. 050 521 5968
tuija.laakso@iki.fi 

Väitöstiedote: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-05/Vaitostiedote_Tuija%20Laakso.pdf

 

Jaa sivu:

Tulosta