Valoa vesiputken päässä

Vesiala uudistuu toimijoiden laajalla yhteistyöllä sekä turvatuilla toimintaedellytyksillä. Ylä-Savon Vesi Oy on ponnistellut pitkään ja sinnikkäästi operointiyhteistyön kehittämisen ja laajentamisen eteen ja oppinut vuosien saatossa paljon.

Operointiyhteistyöllä ja toiminnan laajentumissuunnitellulla on pitkät perinteet Ylä-Savon alueella. Jo 1990-luvun lopulla Ylä-Savossa lähdettiin ensimmäistä kertaa miettimään ylikunnallista vesiyhtiötä, joka pystyisi turvaamaan vesivarannoiltaan vaihtelevien kuntien vedenjakelun koko Ylä-Savon alueella. Alueella on Olvin virvoitusjuomatehtaan lisäksi paljon teollisuutta ja muitakin isoja vedenkäyttäjiä.

Vuonna 2003 perustetun Ylä-Savon Vesi Oy:n omistuksessa ovat olleet pian parikymmentä vuotta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven, Lapinlahden ja Vieremän vesilaitokset, joille Ylä-Savon Vesi Oy toimii tukkuvesiyhtiönä.

Ylikunnallinen yhtiö pystyy turvaamaan vedenjakelun koko Ylä-Savon alueella. Pohjavesien suojelu ja seuranta sekä alueellinen veden laadun tarkkailu on valtuutettu meille, veden jakelun asiakkaat hoitavat itse, kertoo alkuvuodesta työnsä aloittanut Ylä-Savon Vesi Oy:n toimitusjohtaja Ulla Tyrväinen.

Viiden kunnan yhteinen jäteveden puhdistamohanke käynnistettiin vuonna 2004 jäteveden käsittelyn yleissuunnitelmalla.

Lopputuloksena oli jätevesien käsittelyn yleissuunnitelma, jossa ehdotettiin yhteispuhdistamon rakentamista. Hanke joutui kuitenkin vastatuuleen vuonna 2011, jonka seurauksena kunnat saneerasivat kukin itse oman puhdistamonsa, vaikka uusi puhdistamo olisi voinut olla myös kustannustehokkaampi, Tyrväinen kertoo.

Vuonna 2018 aloite operointipuolen yhteistyöstä tuli Lapinlahden kunnalta. Suunnitelmassa jäteveden puhdistamot ja verkosto-omaisuus jäisi kuntien omistukseen, ja toiminnan ylläpitämisestä vastaisi Ylä-Savon Vesi Oy.

Operointiasiaa on selvitetty kaikkiaan kolmessa eri selvityksessä, viimeisin on valmistunut vuonna 2022. Tällä hetkellä suunnitellaan kolmen kunnan, Iisalmen, Vieremän ja Sonkajärven vesihuollon operointipilottia. Koska mukana on vain osa Ylä-Savon Vesi Oy:n osakaskunnista, vaatii tämä osakassopimuksen muutoksen. Ja se vaatii myös kuntien päätöksenteon tahoillaan.

Asiaa on edistetty eri tahoilla jo vuodesta 2004, eli tämä on ollut todella pitkä prosessi. Jokainen laitos on omalla tavallaan uniikki, mutta yhteisiä tekijöitä löytyy paljon. Meillä on nyt kolmen kunnan aito into lähteä viemään asioita eteenpäin yhdessä, kertoo Tyrväinen.

Vuosien saatossa yhdistymisen hyödyt ovat vain kirkastuneet.

Tyrväisen mukaan isompi yksikkö on helpompi operoida ja sillä on resursseja esimerkiksi erikoisosaamisen palkkaamiseen.

Laadun ylläpitäminen yhteistyöllä on kaikella tapaa helpompaa. Lisäksi syntyy urapolkuja, uutta asiantuntijuutta ja vahvempi työyhteisön tuki arkeen, Tyrväinen luettelee, ja toteaa pienellä henkilökunnalla pyöritettävän laitoksen olevan myös haavoittuvaisempi.

Jos koko kunnan vesihuollosta vastaa muutama ihminen, työtä on paljon, sijaistamiset kuormittavia ja vastuu iso. Osaavan työvoiman saanti ei ole itsestään selvää. Yhdenkin työntekijän menetys tarkoittaa työyhteisölle samalla ison tietopääoman menetystä, muistuttaa Tyrväinen.

Ylä-Savon alueen erityispiirteenä ovat lukuisat vesiosuuskunnat, joiden talkooporukka ikääntyy. Tämä lisää painetta päästä liittymään kunnalliseen vesihuoltolaitokseen.

Yhdistymisprosessi vaatii paljon sekä ulkoista että sisäistä viestintää että asioiden selvittämistä – kuten korjausvelka, investoinnit ja henkilöstöasiat.

Selvityksiin on juuri nyt ELY-keskukselta on haettavissa avustuksia järjestelmien yhtenäistämiseen sekä varautumisen ja kyberturvallisuuden parantamiseen. Myös korjausvelan suunnitelmallinen huomiointi oikea-aikaisesti ja riittävällä laajuudella toteutettuna on tärkeää.

Tyrväinen toivoo yhdistymiseltä toki myös taloudellisia vaikutuksia.

Kustannustaso on viimeisen vuoden aikana noussut, ja jos selvityksissä löytyy paikkoja tehostukselle ja kustannussäästöille, aina parempi.

Ylä-Savossa kolmen kunnan operointiyhteistyö on tarkoitus saada päätöksentekoon tulevana vuonna.

Selvitysten tekeminen alkoi 2018, ja tässä on ollut iso joukko ihmisiä suunnittelemassa ja viemässä asiaa eteenpäin. Mikäli yhdistyminen ei syystä tai toisesta toteudu, työ ei suinkaan ole ollut turhaa. Meillä on osakaskuntia palvelevia ideoita jo jatkoon.  

Kuntapäättäjiltä Ylä-Savossa toivotaan pitkäjänteisyyttä. Vesihuoltoa koskevan lainsäädännön ja varautumisen vaatimukset kasvavat koko ajan. Toimivan ja turvallisen vesihuollon varmistaminen edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa sitoutumista alan uudistamiseen.

Päättäjiä riittävästi ohjausryhmiin ja esimerkiksi lakisääteinen pitkän tähtäimen suunnitelmavelvoite vesihuollon kehittämisestä, sekä tavoitteisiin sitoutuminen puolin ja toisin. Myös vesihuollon aikaisemmat päätökset tulisi olla luettavissa jossain, ettei yhteistyö putoa pois päätöksenteosta. Päättäjiä voisi osallistaa ja sitouttaa esimerkiksi työpajalla, jossa avataan vesihuollon ongelmia ja mahdollisuuksia, suunnittelee Tyrväinen.

Ylä-Savon Veden 20-vuotisjuhlassa henkilöstö vastaanotti VVY:n  ansiomerkkejä. Kuva: Tiina Niskanen.

Teksti: Anne Korkala , Korkala Agency ky.
Ulla Tyrväisen kuva: Terotemedia / Tero Takalo-Eskola.