Vedenkäsittelyssä ja jätevesien puhdistuksessa käytettävän kemiallisen saostuksen toimintavarmuutta voidaan parantaa monilla keinoilla
11.3.2020
Kemiallinen saostus on nyt ja jatkossakin hyvä ja tarpeellinen prosessi humuksen ja muiden epäpuhtauksien poistossa talousveden tuotannossa ja fosforin poistossa jätevedestä. Koska nämä prosessit ovat keskeisiä turvallisen talousveden tuottamisessa ja jätevesien puhdistamisessa, vesihuoltolaitosten on varauduttava turvaamaan toimintansa, vaikka käytettävän kemikaalin saannissa olisi häiriöitä.
Tilapäiset kemikaalien saantihäiriöt ja niiden uhat ovat konkretisoineet tarpeen parantaa kemiallisen saostuksen huoltovarmuutta ja turvata kemikaalien saatavuutta. Huoltovarmuuskeskuksen ja vesihuoltopoolin hankkeessa selvitettiin keinoja parantaa vedenkäsittelyssä ja jätevesien puhdistuksessa käytettävän kemiallisen saostuksen toimintavarmuutta Suomessa. Hankkeen toteutti AFRY ja siihen osallistui työpajojen ja ohjausryhmän kautta yhteensä yli 50 asiantuntijaa.
Selvityksen tuloksena esitettiin tavoitetila ja tiekartta saostuskemikaalien saatavuuden varmistamiseksi ja vesihuollolle kriittisten puhdistusprosessien turvaamiseksi. Tavoitetilaan pääsemiseksi tarvitaan tiivistetysti kolme toimenpidettä:
- Saostuskemikaalien saatavuuden varmistaminen mahdollisten toimitushäiriöiden aikana edellyttää riittäviä laitosten omia ja yhteisiä kriittisten kemikaalien varastoja sekä saatavuuden varmistamista myös hankintasopimuksissa. Näihin liittyy yhteistyön lisääminen vesihuoltolaitosten kesken sekä vesihuoltolaitosten ja kemikaalitoimittajien välillä.
- Vesihuoltolaitosten käyttämien käsittelyprosessien joustavuutta ja optimointia pitää lisätä. Laitoksilla pitäisi olla tekninen valmius ja osaaminen siirtyä nopeasti vaihtoehtoisen saostuskemikaalin käyttöön. Pitkällä aikavälillä on syytä arvioida prosessien kehittämistä siten, että ne eivät ole riippuvaisia yhdestä prosessivaiheesta tai tekniikasta.
- Toiminta kemikaalin saantihäiriötilanteessa pitää suunnitella ennalta viranomaisten ja laitosten tasolla. Viranomaisten pitää tehdä päätökset kemikaalien käytön mahdollisesta priorisoinnista ja tarvittaessa käsittelyvaatimusten lievennyksestä. Vesihuoltolaitoksilla pitää olla valmiit ja testatut suunnitelmat toiminnan jatkamiseksi kemikaalin saantihäiriössä. Tilanteesta viestintä pitää myös suunnitella ennalta.
Selvityksessä laadittu raportti on ladattavissa täällä Kemiallisen saostuksen huoltovarmuuden parantaminen Suomen vesihuollossa.
Raportissa on esitetty yllä tiiviisti kuvattu tavoitetila ja tiekartta toimenpiteiksi saostuskemikaalien saatavuuden varmistamiseksi ja vesihuollolle kriittisten puhdistusprosessien turvaamiseksi. Toimenpiteitä on esitetty vesihuoltolaitoksille, kemikaalitoimittajille ja viranomaisille. Vedenkäsittelyprosessien kehittämisen osalta tiekartassa on myös lista tutkimustarpeista.
Raporttiin on koottu kattavasti tietoa tällä hetkellä Suomessa käytettävistä saostuskemikaaleista. Tekstissä on esitetty kemiallisen saostuksen toimintavarmuuden parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mahdollisia ja tarpeellisia toimenpiteitä talousveden tuotannon ja jätevedenpuhdistuksen näkökulmista. Lyhyen aikavälin toimenpiteet liittyvät kemikaalien varastointiin ja vaihtoehtoisten kemikaalien käytön mahdollistamiseen. Raportin liitteissä on esitetty laitoksille varautumisohjeet kemikaalin saantihäiriötilanteita varten. Pitkällä aikavälillä olisi hyvä lisätä käytettävien prosessien joustavuutta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä prosessivaiheista. Tätä arviointia varten raportissa on esitelty ja vertailtu vaihtoehtoisia talousveden tuotannon ja jätevedenpuhdistuksen prosesseja.