Osaamisen lisäämisessä korostuu työssäoppiminen vesihuoltolaitoksilla
Ammatillisella koulutuksella on vesihuoltoalalle suuri merkitys, sillä yli puolella (noin 60 %) vesihuoltolaitosten henkilöstöstä on ammatillinen koulutus.  Yleisimpiä vesihuollon henkilöstön ammatillisia perustutkintoja ovat talotekniikan perustutkinto, prosessiteollisuuden perustutkinto ja sähkö- ja automaatioalan perustutkinto. Nämä tutkinnot soveltuvat melko hyvin vesihuoltoalan tehtäviin, vaikkakin merkittävä osa alan tehtäviin oppimisesta tapahtuu käytännössä työpaikalla. 

Useissa perustutkinnoissa on valittavissa joitakin tutkinnon osia, jotka sivuavat vesihuoltolaitosten vedentuotantoa, jätevedenkäsittelyä ja verkostotöitä. Perustutkinnot ovat muuttumassa geneerisempään suuntaan ja niihin on vaikeaa saada lisättyä vesihuoltoa tutkinnon osiksi. Vesihuoltoala voi kuitenkin tuottaa opetusmateriaaleja ja tarjota niitä ammattioppilaitoksille hyödynnettäväksi. Tutkintoihin sisältyy nykyisin työssäoppimista ja vesihuollon osaamisen lisäämisessä korostuukin nuorten harjoittelujaksot vesihuoltolaitoksilla (koulutussopimukset) ja oppisopimuskoulutus. Alan tulee tehdä aktiivista yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjota nuorille harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja.

Vesihuoltoalan omaa ammatillista perustutkintoa ei nähdä mahdollisena, koska alan rekrytointitarpeet ovat määrällisesti verrattain pieniä ja hajaantuvat ympäri Suomen. Vesihuollon perustutkinnon keskittäminen jollekin paikkakunnalle ei sekään olisi toimiva ratkaisu, koska nuoret eivät lähde opiskelemaan perustutkintoa kauaksi kotipaikkakunnaltaan.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot täydentävät työntekijöiden osaamista
Vesihuoltoalan työntekijöiden ammatillista osaamista voidaan täydentää ympäristöalan, vesihuollon osaamisalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla. Ne koetaan hyödyllisinä henkilöstön keskuudessa ja myös työnantajat arvostavat käytännön oppimista. Selvityksen henkilöstökyselyn vastanneista vesilaitosten työntekijöistä vain reilu neljännes on suorittanut vesihuoltoalan ammattitutkinnon, joten potentiaalia osaamisen lisäämiseen tätä kautta on paljon.

Työvoiman varmistamiseksi on tehtävä aktiivisesti työtä
Vesihuoltolaitoksilla on ollut haasteita työvoiman saatavuudessa ja osaavien työntekijöiden rekrytoinnissa. Työvoimapula korostuu jossain määrin verkoston asennus- ja kunnossapitotehtävissä. Melko huonoksi tilanteen arvioi lähes 50 %  selvityksen kyselyyn vastanneista vesihuoltolaitoksista.  Keskeisimmät haasteet työvoiman saatavuudessa ovat olleet palkkaus sekä työkokemus ja osaaminen.

Vesihuoltoalalla ammatillisissa tehtävissä toimivista noin kolmannes on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä, joten tilanne vaikeutuu entisestään. Työvoiman saatavuuden odotetaan myös heikentyvän yleisesti tulevaisuudessa mm. ikäluokkien pienentyessä ja tämä lisää kilpailua työvoimasta muiden alojen kanssa. Keinoina tilanteen parantamiseksi nähtiin mm.  harjoittelu- ja oppisopimuspaikkajen tarjoaminen nuorille, sosiaalisen median aktiivisempi hyödyntäminen nuorten rekrytointikanavana,  eläkkeelle jäävien työsuhteiden jatkaminen, alan vaihtajat ja muuntokoulutus,  ulkomaisen työvoiman parempi hyödyntäminen sekä palkkauksen kehittäminen ja uudelleen organisoituminen. 

Vetovoimatekijöitä tulee kirkastaa ja alan houkuttelevuutta parantaa
Kriittisen infrastruktuurin merkitys on noussut ja alan vetovoimaisuutta kannattaa kehittää tämän pohjalta. Kerrotaan työn välttämättömyydestä ja merkityksestä kriittisen infrastruktuurin ylläpidolle, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille ja yhteiskunnan toimivuudelle. Jätevedenpuhdistamot ovat tärkeä osa ympäristönsuojelua ja ympäristönäkökulma voi olla yksi alan vetovoimatekijöistä.  Vesihuoltoalan tehtävät tarjoavat myös vakaan toimeentulon, johon eivät suhdanteet vaikuta.

Selvityksen mukaan valtaosa vesihuoltolaitosten henkilöstöstä oli erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä, joten henkilöstön työtyytyväisyyttä kannattaa korostaa alan markkinoinnissa. Myös alan tehtävien teknisen vaativuuden ja monipuolisuuden esiin nostaminen voi nostaa työn houkuttelevuutta. Vetovoimatekijöitä tulee tuoda paremmin esille rekrytointitilanteissa ja niiden tulee näkyä nuorille työssäoppimisjaksoilla vesihuoltolaitosten arjessa.

Selvitys toteutettiin osana kansallisen vesihuoltouudistuksen toimeenpanosuunnitelmaa 10/2022. Selvityksen on laatinut FCG Finnish Consulting Group Oy. Selvityksen on rahoittanut Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Julkaisu on saatavissa Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta:
https://www.vvy.fi/verkkokauppa/tuotteet/vesihuoltoalan-ammatillisen-koulutuksen-tarveselvitys-osaamisen-ja-tyovoiman-turvaaminen/