Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto juhli 20-vuotista taivaltaan – yhä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan tulevaisuudessa

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto on tukenut alan tutkimus- ja kehitystyötä jo kahden vuosikymmenen ajan. Rahaston 20-vuotisjuhlaseminaarissa tarkasteltiin sen vaikutuksia vesihuoltoalan edistämiseen sekä luotiin katsaus tulevaisuuteen. Juhlan puheenvuoroissa korostui visioiden ja yhteistyön tärkeys.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto juhlisti 20-vuotista taivaltaan 11.12. järjestetyllä seminaarilla, jossa tarkasteltiin rahaston merkitystä vesihuollon tutkimus- ja kehittämistyössä sekä tulevaisuuden näkymiä. Kehittämisrahasto on kahdenkymmenen vuoden ajan rahoittanut vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimusta. Rahasto on rahoittanut 300 erilaista hanketta, joihin on myönnetty yhteensä noin 5 miljoonaa euroa rahoitusta. Rahasto on ollut kokoonsa nähden hyvin vaikuttava, totesi Vesilaitosyhdistyksen kehittämispäällikkö Saijariina Toivikko puheenvuorossaan.

”Vesihuoltolaitosten Kehittämisrahastolla on ollut merkittävä rooli hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja osaamisen jakamisessa vesihuoltolaitosten kesken. Vuosien varrella rahasto on tukenut lukuisia hankkeita, joissa on laadittu ohjeita ja oppaita eri tarkoituksiin” kuvasi tuotantojohtaja Riitta Kettunen Tampereen Vesi Oy:stä. Myös toimitusjohtaja Irina Nordman Turun Vesihuolto Oy:stä toi esiin puheessaan, että hankkeet ovat edistäneet osaamista vesihuoltolaitoksilla sekä palvelun ja tavarantoimittajien tuotekehitystä.

Osastonjohtaja Kristian Sahlstedt, Helsingin seudun ympäristöpalveluluista kiteytti esityksessään kehityksen kulmakiviä korostaen, että johdon täytyy näyttää rohkeasti tietä, pitää olla visio siitä, mihin ollaan menossa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä nykytilasta, on uskallettava ravistella rakenteita ja tehdä asioita uudella tavalla. Eteenpäin pääsee, kun etenee pienin askelin, kokoajan mitaten arvioiden, ja muuttaen.  Henkilökunta pitää sitouttaa ja yhteistyötä kannattaa tehdä. Yhdessä saa aina enemmän aikaa. Kehityksen tulee kuitenkin toteutua vesihuollon perustehtävän ehdoilla.

Muutoksen laajoja kaaria yhteiskunnassamme kuvaavien megatrendien kautta voidaan ymmärtää tässä hetkessä tapahtuvia muutoksia ja pohtia, millaista tulevaisuutta haluamme itse olla rakentamassa, kertoi asiantuntija Lilli Poussa Sitrasta.

Paneelikeskustelijat korostivat vision ja yhteistyön merkitystä

Juhlaseminaarin paneelikeskustelussa tunnistettiin lukuisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan haasteita, mutta myös mahdollisuuksia ja ratkaisuja.

Vesihuoltoalan asiantuntijat kokoontuivat paneelikeskusteluun käsittelemään tutkimus- ja kehitystyön nykytilaa, haasteita ja mahdollisuuksia.  Paneelikeskustelussa mukana olivat: toimitusjohtaja Mirva Levomäki, Turun Seudun Puhdistamo Oy, erityisasiantuntija Petri Nissinen, ympäristöministeriö, osastopäällikkö Jaana Pulkkinen, Sweco, toimitusjohtaja Tomi Saari, Kauhavan Vesi Oy, työelämäprofessori Markus Sunela, Aalto-yliopisto. Keskustelua moderoi Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala. Keskustelussa esille nousivat erityisesti rahoituksen niukkuus, tutkijoiden ja vesihuoltolaitosten välinen kuilu sekä yhteistyön vahvistamisen tarve.

Paneelissa tuotiin esille, että vesihuoltoalan tutkimus- ja kehitystoiminta kärsii riittämättömästä rahoituksesta. Pienet kehittämisrahastomaksut sekä kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntämättömyys nousivat esille. EU-rahoituksen ja muiden kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämiseen tarvittaisiin koordinaatiota. Käytössä olevaa rahoitusta on kuitenkin hyödynnetty tehokkaasti. 

Kaiken kaikkiaan laaja yhteistyön tarve ja kumppanuuksien merkitys nousivat paneelissa vahvasti esiin, sillä tutkimus- ja kehitystyön onnistuminen edellyttää asioiden katsomista eri näkökulmista. Tutkijoiden ja vesihuoltolaitosten välistä tutustumista ja ajatustenvaihtoa pidettiin keskeisenä. Yhteistyön tiivistämiseksi esitettiin mm. "tutkijasaunoja", joissa tutkijat ja vesihuoltolaitokset voisivat epävirallisesti keskustella ja ideoida. Myös avoimet tapahtumat, joissa eri toimijat – yliopistot, yritykset ja laitokset – kohtaisivat ja työskentelisivät yhdessä, nähtiin keinoina löytää ratkaisuja alan haasteisiin. Jatkuva yhteydenpito lähialueen vesihuoltolaitosten ja oppilaitosten välillä nähtiin tärkeänä.

Juhlaseminaaria seurasi etäyhteydellä kuutisenkymmentä kuulijaa ja paikan päälle Finnkino Maximiin oli saapunut noin 70 kutsuvierasta.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston tarkoituksena on rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Rahoituksen tulee edistää mahdollisimman laajasti erilaisten vesihuoltolaitosten kehittymistä. Vuonna 2003 perustetun rahaston myötä alan yhteinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen on kasvanut merkittävästi.

Asiantuntija Lilli Poussa, Sitrasta kertoi tulevaisuuden ennakoinnista ja megatrendeistä.

 

Paneelikeskustelussa mukana olivat: toimitusjohtaja Mirva Levomäki, Turun Seudun Puhdistamo Oy, erityisasiantuntija Petri Nissinen, ympäristöministeriö, osastopäällikkö Jaana Pulkkinen, Sweco, toimitusjohtaja Tomi Saari, Kauhavan Vesi Oy, työelämäprofessori Markus Sunela, Aalto-yliopisto. Keskustelua moderoi toimitusjohtaja Riku Vahala, Vesilaitosyhdistys.

Kuvat: Vesilaitosyhdistys.

Jaa sivu:

Tulosta