Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
facebook twitter

Vesilaitosyhdistyksen numeroidut kultaiset ansiomerkit 2022

Vesilaitosyhdistys ja sen edeltäjät ovat vuodesta 1981 alkaen jakaneet numeroituja kultaisia ansiomerkkejä. Merkkien myöntämisen edellytyksinä ovat erityiset ansiot vesihuollon kehittämisen hyväksi maassamme tehdystä työstä. Ansiomerkin saaneet henkilöt ovat olleet poikkeuksellisen ansioituneita sekä alan asiantuntemusta omaavia. Vuonna 2022 Vesilaitosyhdistyksen hallitus on myöntänyt viisi numeroitua kultaista ansiomerkkiä.

Kuvassa vasemmalta Jarkko Rapala, Markku Hantunen, Anneli Tiainen, Jukka Meriluoto ja Jukka Ikäheimo. Kuvat: Christoffer Björklund | Björklund Digital Media Ab Oy.

 

VVY:n kultainen ansiomerkki numero 146 myönnetään vesijohtaja, vesihuollon johtava asiantuntija Markku Hantuselle                          

Markku Hantunen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1981 Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, pääaineenaan vesitekniikka. Hantunen on tehnyt noin 40 vuoden työuran pääasiassa vesihuollon tehtävissä. Yksityisen sektorin ja Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan suunnittelutehtävien jälkeen hän teki noin 30 vuoden työrupeaman Jyväskylän vesihuollon parissa. Organisaation nimi ja toimintamuoto ehti vuosien mittaan vaihtua useampaan kertaan. Tämän vuoden helmikuun alussa Markku jäi ansaitulle eläkkeelle Alva-yhtiöt Oy:n palveluksesta.

Yhtenä merkittävimmistä saavutuksistaan Jyväskylän vesihuollon kehittämisessä Markku itse pitää Vuonteen tekopohjavesilaitoksen toteuttamista, jossa hän toimi projektipäällikkönä. Hantusen johdolla Jyväskylän seudulla tapahtui monia vesihuollon yhdistymishankkeita, mm. Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden vesihuoltolaitosten ostaminen osaksi Jyväskylän Energia Oy:n vesihuoltoa, Puolustuslaitoksen Tikkakosken vesihuoltoverkoston ostaminen, sekä kolmen vesiosuuskunnan ostaminen. Jo ennen näitä yhdistymisiä Markku oli valmistelemassa Jyväskylän Vesi -liikelaitoksen myyntiä Jyväskylän Energia Oy:lle. Markku Hantunen oli keskeisesti kehittämässä hulevesien hallinnan ratkaisuja ja järjestelyjä Jyväskylässä. Viimeisinä työvuosinaan hän toimi vesihuollon johtavana asiantuntijana yhtiön Pisara -liiketoiminnan ja sen palvelukonseptin kehittämisessä.

VVY:n toimintaan Markku Hantunen osallistui mm. vedenlaatuneuvoston jäsenenä vuosina 1998-2004.

Markku Hantunen

 

VVY:n kultainen ansiomerkki numero 147 myönnetään toimitusjohtaja Jukka Meriluodolle

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jukka Meriluoto valmistui vesihuoltotekniikan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1992 ja tekniikan lisensiaatiksi samasta yliopistosta vuonna 1998. Meriluodolla on noin 30 vuoden monipuolinen työura vesihuollon eri tehtävissä. 
 
Diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen Meriluoto toimi pari vuotta tutkijana jätevedenpuhdistuksen aktiivilieteprosessin biologiseen toimintaan liittyen, valmistellen samalla lisensiaatintyötään. Vuosina 1994-1998 hän työskenteli Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä (VVY) vesihuoltoinsinöörinä vastaten sekä talousveden että jäteveden laatuun liittyvistä asiantuntija- ja edunvalvontatehtävistä sekä kotimaassa että Euroopan tasolla yhteisjärjestö EurEaun kautta. Meriluoto toimi myös Tekesin rahoittaman mittavan Vesihuolto 2001 -teknologiaohjelman koordinaattorina.
 
Vuosina 1998-2001 Jukka toimi vesihuollon konsulttina Maa ja Vesi Oy:ssä vastaten pääosin vedenhankinnan esi- ja yleissuunnitteluun sekä talousveden laatuun liittyvistä projekteista. Vuosina 2001-2005 hän työskenteli Tampereen Veden teknisenä päällikkönä ja myös käyttöpäällikkönä vastaten liikelaitoksen tekniset palvelut -yksiköstä sekä talousveden tuotannosta ja jätevesien puhdistuksesta. Hän oli toimitusjohtajan varahenkilö ja päätyönsä ohella loppuaikana myös vedenhankintayhtiö Tavase Oy:n toimitusjohtaja.
 
Vuosina 2005-2011 Meriluoto työskenteli Finnish Consulting Groupin (FCG) ja sen edeltäjäyritysten palveluksessa eri tehtävissä Tampereen aluepäälliköstä koko yhtiön Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintajohtajaan. Vuodet 2012-2015 hän toimi Econet Oy:n varatoimitusjohtajana vastaten vesihuollon laitosten projektitoiminnasta kotimaassa ja eräissä viennin kohdemaissa.
 
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n (HS-Vesi) toimitusjohtajana Jukka Meriluoto on toiminut vuoden 2016 alusta lähtien. HS-Vesi on seudullinen vesihuoltoyhtiö, joka hoitaa omistajakuntiensa vesihuoltopalvelut Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan alueilla. HS-Veden tytäryritys HS-Hulevesipalvelut Oy tuottaa emoyhtiön omistajille hulevesiviemäripalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti.
 
Viime vuosinakin Jukka Meriluoto on osallistunut aktiivisesti VVY:n toimintaan. Hän on ollut mm. viemärilaitosryhmän jäsen vuodesta 2020, VVY:n hallituksen varajäsen vuosina 2021-2022 ja valittiin hiljattain hallituksen varsinaiseksi jäseneksi vuosille 2022-2024. Hän on ollut myös EurEaun lainsäädäntö- ja talouskomitean jäsen laitosedustajana vuodesta 2019.

Jukka Meriluoto

 

VVY:n kultainen ansiomerkki numero 148 myönnetään AFRY Finland Oy:n johtavalle pohjavesiasiantuntijalle Jukka Ikäheimolle

Jukka Ikäheimo valmistui filosofian kandidaatiksi maaperägeologiasta Turun yliopistosta vuonna 1983. Ikäheimon työura pohjavesien parissa alkoi Maa ja Vesi Oy:ssä vuonna 1982, josta myöhemmin tuli osa Pöyryä ja vuonna 2019 edelleen osa AFRY:ä. Pohjavesigeologin töitä Jukalla on takana jo 40 vuotta. Hän on hydrogeologian ja ympäristögeologian erityisasiantuntijana perehtynyt vedenhankinta-selvityksiin, pohjaveden likaantumisselvityksiin ja saastuneiden maa‐alueiden tutkimuksiin sekä suojelutekniikoihin.  

Ikäheimo on toiminut uranuurtajana pohjavesialalla ja hänen kädenjälkensä on nähtävissä useissa valtakunnallisesti merkittävissä pohjavesihankkeissa. Tällaisia ovat mm. Turun Seudun Vesi Oy:n Virttaankankaan, TAVASEn, Tuusulan Seudun Vesilaitos -kuntayhtymän Jäniksenlinnan, Kymenlaakson Vesi Oy:n Utin Kuivalan, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n Ahveniston, Kouvolan Veden Haukkajärven tekopohjavesihankkeet, Oulun Veden Viinivaarahanke sekä lukuisat muut hankkeet ympäri Suomen.

Jukka on kehittänyt menetelmiä, kuten maaperähapetus, pohjavesipurkaumien lämpökuvaus ja kloorifenoleilla pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen. Viimeksi mainittu on saanut myös kansainvälistä tunnustusta.  Pohjavesiasiantuntijana hän on ollut mukana laajoissa tutkimus‐ ja kehityshankkeissa mm. valtakunnallisessa, maa‐ainesten oton vaikutukset pohjaveteen ‐projektissa sekä hautausmaiden pohjavesivaikutuksia selvittäneessä tutkimusprojektissa. Hän on ollut kutsuttuna asiantuntijajäsenenä useisiin valtakunnallisiin kehityshankkeisiin, mm. turkistarhojen pohjaveden biologisen kunnostuksen toteuttaminen (NITROS, SYKE) ja passiivinäytteenotto pilaantuneiden pohjavesinäytteiden tutkimisessa ja seurannassa (PASSIIVI, PIRELY). 
   
Ikäheimon syvällinen ymmärrys hydrogeologiasta ja kyky kertoa monimutkaisistakin asioista kaikkia innostavalla ja ymmärrettävällä tavalla ovat omaa luokkaansa. Hänen palonsa alaan on innoittanut monia nuoria vesihuoltoalalla. Heistä monista on tullut myös alamme huippuja. Hän on luennoinut mm. Oulun ja Turun yliopistoilla ja jakanut tietoaan artikkeleissa, oppaissa sekä tieteellisissä julkaisuissa. Asiakkaiden keskuudessa hän on erittäin pidetty ja arvostettu asiantuntija.

Jukka Ikäheimo


VVY:n kultainen ansiomerkki numero 149 myönnetään sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevalle virkamiehelle Jarkko Rapalalle

Jarkko Rapala valmistui maa- ja metsätieteiden maisteriksi limnologian alalta vuonna 1992 ja maa- ja metsätieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselta vuonna 1998. Hänellä on ollut myös ympäristömikrobiologian dosentuuri vuodesta 2007.

Rapala toimi tutkijana Helsingin yliopistossa (1990-1998) ja Suomen ympäristökeskuksessa (1998-2003), jonka jälkeen hän siirtyi vuosiksi 2003-2010 ylitarkastajaksi Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastoon, nykyiseen Valviraan. Siellä hänen päätehtäviinsä kuului ympäristöterveydenhuollon, erityisesti talousveden ja uimaveden terveydensuojelulain mukaisen valvonnan ohjaus. Lisäksi hän mm. valmisteli talousvesi- ja allasvesihygieenisen osaamistestauksen (”Vesityökortti) toimeenpanoa. Huhtikuusta 2010 lähtien Jarkko Rapala on työskennellyt neuvottele-vana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä. Hänen vastuulleen ovat kuuluneet mm. ympäristöterveydenhuollon valvonnan ohjaamiseen liittyvät tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseen ja siihen liittyvä säädösvalmistelu, sekä talous- ja uimaveden laatuun ja valvontaan liittyvän lainsäädännön kehittäminen ja valmistelu kotimaassa ja EU:ssa sekä niihin liittyvä varautuminen.

Jarkko Rapalan kädenjälki näkyy lähes kaikessa viime vuosikymmenen aikana maassamme ja myös EU-tasolla valmistellussa ja toimeenpannussa talousveden ja uimaveden laatuun ja sen valvontaan liittyvässä lainsäädännössä. EU:n uusitun juomavesidirektiivin valmistelu ja sen kansallinen täytäntöönpano ovat tuoreimpia mittavia ponnisteluja, joissa Rapala on ollut keskeisesti mukana. Näiden lisäksi lista muista säädöksistä on todella pitkä. Keskeisessä roolissaan Rapala on ollut jäsenenä myös kymmenissä viranomais-, asiantuntija- ja ohjausryhmissä. Jarkko Rapala on tullut hyvin tutuksi myös VVY:lle ja vesihuoltolaitosten väelle luennoidessaan lukuisissa alan tapahtumissa.

Jarkko Rapala


VVY:n kultainen ansiomerkki numero 150 myönnetään VVY:n lakiasiainpäällikkö Anneli Tiaiselle

Anneli Tiainen aloitteli työuraansa kauppaopiston jälkeen Verohallituksessa ja sen jälkeen pankissa, kunnes päätti siirtyä juristin uralle valmistuttuaan oikeustieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992.  Anneli työskenteli MTK:ssa ympäristölakimiehenä 1995-1996 ja sisäministeriössä projektityöntekijänä 1996-1997. Vuosina 1997-1999 hän toimi ylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriössä, ensin maaseudun kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja sen jälkeen mm. vesihuoltolakia valmistelevan työryhmän sihteerinä. 

Ministeriöstä Anneli siirtyi Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen lakimieheksi vuonna 1999. Nimike vaihtui vuosien mittaan lakiasiain päälliköksi ja VVY:n nimikin Vesilaitosyhdistykseksi. VVY:ssä Anneli Tiaisen keskeisiin tehtäviin ovat kuuluneet asiantuntija-, jäsenpalvelu- ja kehittämistehtävät vesihuollon hallintoon, talouteen, asiakassuhteisiin, sopimuksiin ja lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä. Tiaisen osaamiselle ja kokemukselle on vesihuoltolaitoksilla erityisen kovaa kysyntää näissä asioissa, koska vesihuollon erityiskysymyksiin ja vesihuoltolaitosten toimintaan erikoistunutta juridista ja hallinnollista asiantuntijapalvelua on maassamme varsin rajallisesti saatavissa. Jäsenpalvelut ovat olleet olennainen osa Annelin työtä, ja niiden myötä hän on tullut jäsenlaitosten väelle tutuksi ja myös toisin päin.

VVY:n hallinto- ja talousryhmän esittelijänä ja sihteerinä Anneli on toiminut koko ajan vuodesta 1999 lähtien. Eurooppa-tason edunvalvontaan hän on osallistunut EurEau 3:n (lainsäädäntö- ja talouskomitea) jäsenenä alkaen vuodesta 2000. Hän on osallistunut myös useiden työryhmien työskentelyyn EurEau:ssa.

Anneli osallistui keskeisesti myös vesihuoltolain tarkistamistyöhön vuosina 2008-2014. Lähiaikoina on taas käynnistymässä vesihuoltolainsäädännön uudistaminen, jossa Annelin osaamista vielä kerran mittavasti tarvitaan. 

Anneli on luennoinut ahkerasti VVY:n koulutuksissa omien asiantuntija-alueidensa aiheista. Lisäksi hän on toiminut vierailevana luennoitsijana mm. Hämeen ammattikorkeakoulun Vesihuollon erikoistumisopinnot -koulutuksessa sekä Aalto-yliopiston Vesihuollon organisointi -kurssilla. Lakimiesuutisten toimitusneuvoston jäsen Anneli on ollut vuodesta 2018. Hän sai Pellervon pronssisen Gebhard-mitalin vuonna 2012.

Anneli Tiainen


Lisätietoja:  

toimitusjohtaja Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 8689 0122
apulaisjohtaja Mika Rontu, Vesilaitosyhdistys, puh. 09 8689 0114
Vesilaitosyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Hiltula, puh. 050 453 1210

Alla kuvasarja numeroitujen kultaisten ansiomerkkien jakotilaisuudesta. Huomionosoituksia ansioituneille jakamassa Juha Hiltula, Mika Rontu ja Osmo Seppälä.

Markku Hantunen esitti kiitospuheenvuoron numeroitujen kultaisten ansiomerkkien saajien puolesta. 

 

Kuvat: Christoffer Björklund | Björklund Digital Media Ab Oy

Jaa sivu:

Tulosta