Selvitimme kyselyillä kuntapäättäjien ja vesilaitosjohtajien näkemyksiä

Kuntapäättäjäkysely

Aula Research Oy toteutti Vesilaitosyhdistyksen toimeksiannosta vesihuoltoa koskevan selvityksen kuntapäättäjien, vesihuoltolaitosten päätöselimissä ja kunnan johtotehtävissä toimivien virkamiesten, parissa alkuvuonna 2022. Selvitys muodostui kahdesta osasta: kyselystä, jolla kerättiin määrällistä aineisto sekä haastatteluista, joilla kerättiin laadullista aineistoa. Kyselyyn kertyi vastauksia yhteensä N = 441. Vastausprosentiksi muodostui 27,4. Haastatteluita tehtiin yhteensä 10.

Vesilaitoskysely

Vesilaitosyhdistys toteutti alkuvuonna myös jäsenistölleen Webropol-kyselyn, jolla kartoitettiin vesihuoltolaitosten toiminnan tilaa sekä näkemyksiä omistajapolitiikasta ja vesihuoltolaitosten yhteistyöstä. Kyselyyn saatiin 109 vastausta, joten vastausprosentti oli 38 %. Osa kysymyksistä oli samoja kuin kuntapäättäjäkyselyssä. 

Vesihuoltolaitosten toiminnan tila ja laatu

Kuntapäättäjien vastauksissa nousivat voimakkaasti esiin Infrastruktuurin korjausvelka ja pitkäjänteinen taloudenpito, palveluiden toimintavarmuus sekä riskienhallinta. Huolen aiheina nähtiin myös henkilöstöresurssien riittävyys sekä vesiosuuskuntien ja eri vesihuollon toimijoiden yhteistyö. Pääosin vesihuollon tila kuitenkin arvioitiin hyväksi.

Vesilaitosjohtajien vastaukset olivat pääsääntöisesti saman suuntaisia kuin kuntapäättäjillä.  Toiminnan laadun arviossa heikoimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat toiminnan kehittäminen ja varautuminen toimintaympäristön muutoksiin sekä henkilöresurssien riittävyys. Parannettavaa nähtiin useimmiten verkostojen saneerausmäärissä, henkilöresursseissa sekä osallistumisessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Vastaajista 32 % ei pitänyt vesilaitoksen johtajan ja 25 % vesihuoltolaitoksen henkilöstön työmäärää kohtuullisena pitkällä aikavälillä. Verkostojen nykyistä saneerausmäärää piti riittämättömänä 43 % vesilaitosvastaajista.

Sekä kuntapäättäjille että vesilaitosten johtajille tehdyissä kyselyissä toiminnan laadun ja erilaisiin muutosvoimiin reagoinnin suhteen myönteisesti erottuivat kokoluokaltaan isommat vesihuoltolaitokset sekä muut yhtiömuodot kuin taseyksiköt. Toiminnan tilaa koskevat vastaukset olivat myönteisempiä isommilla vesihuoltolaitoksilla kuin pienemmillä laitoksilla. Taseyksikkömuotoisia vesilaitoksia edustavien vastaajien arviot omasta toiminnasta eivät usein olleet yhtä hyviä kuin muilla organisaatiomuodoilla. Kuntien taseyksikköinä toimivissa vesihuoltolaitoksissa vesilaitoksen johtajan esitykset vesihuoltolaitoksen resurssien vahvistamisesta oli hylätty useammin kuin muissa organisaatiomuodoissa.

Vesihuoltolaitosten yhteistyö ja sen kehittäminen

Vesihuoltolaitokset tekevät jo nykyisellään paljon yhteistyötä. Yhteistyö on monipuolista ja sitä tehdään mm. tiedonvaihdossa, antamalla tukea häiriötilanteissa, lainaamalla varaosia ja kalustoa, yhteisissä kehittämishankkeissa ja jonkin verran myös yhteishankintoja toteuttamalla. Noin 40 % vesihuoltolaitoksista kertoi antaneensa apua toiselle vesihuoltolaitokselle häiriötilanteessa. Vesihuoltolaitosten johtajien vastauksissa erilaiset vesihuoltolaitosten keskinäiset yhteistyön muodot nähtiin useammin kannatettavina kuin kuntapäättäjien vastauksissa.

Vesihuoltolaitosten resurssien vahvistaminen

Molemmissa vastaajaryhmissä vesihuoltolaitosten resurssien vahvistamisen ensisijaisena keinona pidettiin vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien tiivistämistä. Vesihuoltolaitosten vastauksissa yhteistyön hidasteeksi todettiin yleisimmin rajalliset henkilöresurssit, mutta myös erilaiset toimintakulttuurit- ja tavat sekä intressit. Vesihuoltolaitoksen talouden vahvistamista joko kunnan tuottoja rajoittamalla tai maksuja korottamalla kannatti lähes puolet vesihuoltolaitosten vastaajista (48 % ja 45 %) ja noin kolmannes kuntapäättäjistä (28 % ja 31 %). Vesihuoltolaitosten yhdistämistä ylikunnallisiksi organisaatioiksi piti hyvänä ratkaisuna 40 % vesilaitosjohtajista ja 25 % kuntapäättäjistä. Vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen näki kannatettavana 37 % vesilaitosjohtajista, mutta vain 16 % kuntapäättäjistä. Kuntapäättäjät (13 %) olivat useammin kuin vesilaitosjohtajat (5 %) sitä mieltä, että vesihuollon resursseja ei tarvitse vahvistaa.

Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneista merkittävä osa piti oman alueen itsenäistä päätäntävaltaa hyvin tärkeänä. Kuntapäättäjäselvityksen perusteella toiminnan vahvistamisessa vesihuoltolaitosten yhteistyön lisäämiselle on hyvät lähtökohdat, mutta vesihuoltolaitosten ylikunnalliseen yhdistymiseen päättäjät suhtautuivat varovaisesti. Vesilaitosten vastauksissa tuotiin esiin tarvetta suurempien vesihuoltolaitosten muodostamiselle. Toisaalta kommentoitiin, että ratkaisut tulee harkita tilannekohtaisesti.

Tulosten raportointi

Kuntapäättäjäkyselyn tulokset on raportoitu Aula Research Oyn laatimassa tiivistelmässä Kuntapäättäjäkyselystä.

Vesilaitoskyselyn tulokset on raportoitu VVY:n monistesarjan julkaisuissa nro 78 Vesihuollon tilaa, yhteistyötä ja omistajapolitiikkaa koskevan kyselyn tulokset 2022.

Kyselyiden tuloksista on laadittu mediatiedote. 

Kuva: VVY.