Voit ladata itsellesi tekstin Word-muodossa. Sama teksti alla. 

Vuosi 2022 vesihuoltoalalla

Koronapandemiasta Venäjän hyökkäyssodan heijastevaikutuksiin

Vuoden 2022 alussa korona rajoitti vielä toimintaa, eikä pandemian aiheuttamasta kriisistä oltu palattu vielä täysin normaaliin, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi helmikuussa eteen uuden kriisin. Vesihuoltopalvelujen saatavuuteen ja laatuun pandemia tai Venäjän hyökkäyssodan heijasteet eivät kuitenkaan vaikuttaneet, vesihuoltopalvelut toimivat Suomessa normaalisti ja luotettavasti.

Venäjän vastaisten pakotteiden aiheuttamat muutokset vesihuollolle tärkeiden materiaalien satavuudessa, osana Venäjän sotastrategiaa syntynyt energiakriisi ja yleinen turvallisuusympäristön muutos vaikuttivat merkittävästi vesihuoltolaitosten ja alan muiden toimijoiden toimintaan. Vesihuollossa tarkistettiin ja tarvittaessa tehostettiin varautumista ottaen huomioon turvallisuusympäristön muutos ja esimerkiksi mahdollinen kybervaikuttaminen. Talvella 2022-2023 mahdolliseen sähköpulaan vesihuoltolaitokset varautuivat tarkastamalla sähkökatkoihin varautumisen riittävyyttä ja suunnitelmia sähkökatkoissa toimimiseksi, varmistamalla varavoiman toimintaa, tekemällä yhteistyötä sähköverkkoyhtiöiden kanssa sekä selvittämällä mahdollisuuksia energiankulutuksen vähentämiseen. Venäjältä tuoduille materiaaleille etsittiin ja löydettiin korvaavia tuotteita ja tuontimaita. Vuoden 2021 kesällä alkaneet erityisesti sähkölaitteiden ja komponenttien saatavuusongelmat jatkuivat koko vuoden 2022. Materiaalien pitkät toimitusajat viivästyttivät joidenkin vesihuollon urakoiden aikatauluja. Monien materiaalien ja kesästä lähtien erityisesti energian hintojen nousu nosti vesihuollon käyttö- ja investointikustannuksia, mikä aiheutti painetta vesihuoltomaksujen korotuksiin.

Kansallinen vesihuoltouudistus

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2020 käynnistyneellä kansallisella vesihuoltouudistuksella etsitään ratkaisuja Suomen vesihuollon uudistamiseen ja toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää mm. uuden teknologian keinoin vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Vesihuoltolaitoksille pyritään varmistamaan riittävät taloudelliset ja osaamisresurssit, joiden avulla laitokset pystyvät tuottamaan asiakkailleen laadukasta ja toimintavarmaa vesihuoltopalvelua kohtuullisin kustannuksin. Keinoja voivat olla laitoskoon kasvattaminen yhdistämällä laitoksia, resurssien varmistaminen uusilla yhteistyömuodoilla tai ulkopuolisten palvelujen käyttäminen. Tavoitteena on myös sitouttaa omistajia turvaamaan vesihuoltopalveluiden toimintavarmuutta sekä vahvistaa omistajien ja vesihuoltolaitosten välistä yhteistyötä.

Keväällä 2021 julkistetun uudistuksen ohjelmapaperin pohjalta visioryhmä jatkoi uudistuksen toimeenpanosuunnitelman valmistelua. Johtoryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman loppuvuodesta 2021. Toimeenpanosuunnitelmaa päivitettiin ja täydennettiin vielä vuoden 2022 aikana. Vesihuoltolainsäädännön uudistamisen perusvalmistelu käynnistyi ja loppuvuodesta 2022 nimettiin lainsäädännön uudistamisen valmistelutyöryhmä, joka piti ensimmäiset kokouksensa jo vuoden 2022 lopussa.

Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohella ja tueksi on valmisteltu ELY-keskusten johdolla alueelliset vesihuoltostrategiat Läntisen Suomen alueelle sekä Itäisen ja eteläisen Suomen alueelle.

Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus – vuonna 2022 tapahtunutta   

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta.

Talousvesi

Uusi juomavesidirektiivi tuli voimaan 12.1.2021 ja sen vaatimukset on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä pääosin kahden vuoden kuluessa. Uuden juomavesidirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelu jatkui sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa kansallisen toimeenpanon ohjausryhmässä ja alatyöryhmissä. Terveydensuojelulain ja vesihuoltolain muutokset olivat lausunnolla keväällä 2022 ja lakeja tarkentavat asetukset syksyllä 2022. Lainsäädäntömuutokset astuivat voimaan 12.1.2023.    

Juomavesidirektiivin tärkein tavoite on turvata talousveden eli juomaveden terveydellinen laatu. Kansalliseen lainsäädäntöön tulleet muutokset tarkentavat lähinnä talousveden laadun riskienhallintaa ja seurantaa raakavesialueella sekä tiedottamista veden käyttäjille. Juomaveden laatuvaatimukset on päivitetty ajantasaisen tiedon mukaisiksi. Vesihuollon läpinäkyvyyttä ja vedenkäyttäjien tietoa talousveden laadusta pyritään lisäämään. Jatkossa ajantasaiset talousveden laatutiedot löytyvät vesi.fi –verkkosivulta vesihuoltolaitosten tunnuslukujen lisäksi. Lisäksi veden käyttäjille täytyy toimittaa kerran vuodessa tieto talousveden kulutuksesta ja hinnasta sekä linkki veden laatutietoihin.

Jätevesi, liete ja kiertotalous

Yhdyskuntajätevesidirektiivistä julkaistiin luonnosversio lokakuussa 2022, minkä jälkeen jäsenvaltiot alkoivat kokoamaan omaa kantaansa direktiiviin. Luonnoksessa esitettiin muutoksia mm. ravinteiden poiston tehostamiseen sekä uusia vaatimuksia mikroepäpuhtauksien poistoon. Lisäksi sääntelyn piiriin on nousemassa mm. energiatehokkuus sekä tiukentuneet ylivuotoihin liittyvät vaatimukset. Direktiivin muutosprosessi etenee vuoden 2023 aikana jäsenvaltioiden neuvotteluprosessilla.

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti syksyllä 2020 hankkeen uuden lannoitelain valmistelua varten ja uusi laki astui voimaan heinäkuussa 2022. Samalla uudistetaan lannoitelain nojalla annettavia asetuksia, joista fosforiasetus oli lausunnoilla loppuvuodesta 2022. Kokonaisuudistus etenee muiden asetusten osalta vuoden 2023 aikana.

Verkostot ja laitteistot

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom muutti määräystä M71 verkkotietojen ja verkon rakentamissuunnitelmien toimittamisesta, koska Sijaintitietopalvelun käyttöönotto oli viivästynyt suunnitellusta ajankohdasta. Määräys tuli voimaan 1.10.2022. Määräyksen luvun 3 ja luvun 4 velvoitteet tulevat voimaan 31.12.2023, jolloin verkkotietojen tulee viimeistään olla toimitettu Sijaintitietopalveluun. Traficom suosittelee, että verkkotoimijat alkavat toimittaa verkkotietoja Sijaintitietopalveluun 1.6.2023 lähtien.

Muut säädökset

Uusi verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS2) ja direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (CER)

Uutta verkko- ja tietoturvadirektiiviä (NIS 2-direktiivi) valmisteltiin kyberturvallisuuden korkean tason varmistamiseksi EU:n alueella. Se julkaistiin joulukuussa 2022 ja tuli voimaan tammikuussa 2023. Se tuo yhteiskunnan kriittisille sektoreille velvoitteita kyberturvallisuuden vahvistamiseksi ja häiriöistä raportoimiseksi.  

Lisäksi direktiivi kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä (CER-direktiivi) tuli  voimaan tammikuussa 2023. Sen tarkoituksena on parantaa EU:n kannalta välttämättömien palvelujen häiriönsietokykyä ja määrittää tietyt kriittiset sektorit, jotka tarjoavat tällaisia palveluja.  Kumpikin direktiiviehdotus koskee myös vesihuoltoa ja tuo uusia kriteereitä kriisinkestävyydelle ja varautumiselle häiriöihin ja uhkiin.   

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vesipuitedirektiivin, pohjavesidirektiivin ja ympäristönlaatunormidirektiivin muuttamisesta

EU:n komissio ehdottaa, että päivitetään luettelot, jotka koskevat sellaisia vesien epäpuhtauksia, joita valvotaan tiukemmin pinta- ja pohjavesissä. Komission ehdotus on laadittu muutosdirektiivin muotoon, jossa eri artikloissa ehdotetaan muutoksia kuhunkin otsikossa mainittuun EU-säädökseen. Taustalla on vuonna 2019 valmistunut toimivuustarkastelu, jonka kohteina olivat edellä mainitut vesipuitedirektiivi, pohjavesidirektiivi ja ympäristönlaatunormidirektiivi.

Luetteloihin lisätään aineita, joilla on hyvin dokumentoituja ongelmallisia vaikutuksia luontoon ja ihmisten terveyteen. Näitä ovat esimerkiksi

• PFAS-yhdisteet, suuri ryhmä ”ikuisia kemikaaleja”, joita käytetään muun muassa keittoastioissa, vaatteissa ja huonekaluissa, sammutusvaahdossa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa;
• erilaiset torjunta-aineet ja torjunta-aineiden hajoamistuotteet, kuten glyfosaatti;
• bisfenoli A, jota käytetään pehmittimenä ja muovipakkauksissa;
• sekä jotkin lääkkeet, kuten kipulääkkeet, tulehdusta alentavat lääkkeet ja antibiootit.

Uusissa säännöissä ei keskitytä enää pelkästään yksittäisiin aineisiin, vaan niissä otetaan huomioon erilaisten seosten kasaantuvat vaikutukset tai yhteisvaikutukset. Lisäksi vaatimuksia päivitetään joidenkin jo aiemmin säänneltyjen epäpuhtauksien osalta.