Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040

Vesihuoltoverkostojen investointitarpeet ja saneerausvelka ovat olleet pitkään keskiössä alalla käydyssä keskustelussa ja julkaisuissa. Aiemmista selvityksistä poiketen tässä selvityksessä investointitarpeet määritettiin verkostojen lisäksi ensimmäistä kertaa myös muulle vesihuolto-omaisuudelle investointitarpeen kokonaiskuvan muodostamiseksi. Arvio tehtiin ensimmäistä kertaa perustuen vesihuollon tietojärjestelmiin, Veetiin ja Venlaan kerättävään tietoaineistoon. Tietoja täydennettiin vesihuoltolaitoksille suunnatun kyselytutkimuksen ja työpajan avulla sekä asiantuntija-arvioin. Lisäksi puuttuvia tietoja täydennettiin selvityksessä laaditun laitoskokoluokittelun mukaisesti kokoluokkien sisällä. Investointitarvearvion ohella muodostettiin arvio koko vesihuolto-omaisuuden saneerausarvosta.

Selvityksen tuloksena arvio vuotuisesta kokonaisinvestointitarpeesta vuoteen 2040 asti on 777 milj. €/vuosi. Kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin siten lähes kaksinkertaistuvan nykytilanteeseen nähden. Selvityksessä tehdyn arvion mukaan lainsäädäntökehitys voisi toteutuessaan selvityksessä esitetyssä laajuudessa edelleen lisätä investointitarvetta 10 %/vuosi. Investointitarpeen todettiin painottuvan voimakkaasti vesihuoltoverkostojen saneeraamiseen, sillä verkosto-omaisuus kattaa n. 80 %:a koko vesihuolto-omaisuuden arvosta. Verkostosaneerauksien osuus vastaa n. 60 %:a kokonaisinvestointitarpeesta. Kansallisessa mittakaavassa verkostojen vuotuiseksi saneeraustarpeeksi määritettiin 1,1 % vesijohtoverkoston ja 1,9 % jätevesiviemäriverkoston pituudesta. Verkostojen ohella muodostettiin arvio laitosomaisuuden investointitarpeista. Investointitarpeen arvioitiin kohoavan etenkin talousvedenkäsittelyn osalta, sillä kokonaisinvestointitarpeen arvioitiin kaksinkertaistuvan nykytasoon nähden. Selvityksen myötä saatiin myös kokemustietoa osasta vesihuollon tietojärjestelmien, Veetin ja Venlan, tietojen kattavuudesta ja oikeellisuudesta. Näiden havaintojen pohjalta  esitettiin arvioita mahdollisista tulevaisuuden lisätietotarpeista tarkempien arvioiden tekemiseksi.

Merkittävimpien oletuksien ja yleistyksien vaikutusta laskennan lopputulokseen arvioitiin herkkyysanalyysillä, jonka perusteella verkostojen pitoaika muodostui investointitarpeen suuruuden näkökulmasta selvästi merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi. Selvityksessä muodostettuja arvioita verrattiin viime vuosien toteumien ohella aiempiin arvioihin sekä muiden pohjoismaiden investointitarveselvitysten tuloksiin.

Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 maksuttoman pdf-julkaisun voit ladata tästä linkistä.

Selvitys "Vesihuollon investointitarpeet 2020-vuoteen 2040" on tehty AFRY Finland Oy:llä Vesilaitosyhdistyksen ja Vesilaitosyhdistyksen Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimeksiantona, ja samalla opinnäytetyönä Aalto-yliopistolle. Tekijät AFRY Finland Oy, Anne Kuulas, Terhi Renko ja Reijo Kuivamäki.