Kiinteistöjen kupariputkien korroosio, Kirjallisuusselvitys, pdf
Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupan ostotoiminnot ovat väliaikaisesti poissa käytöstä.
Webshop frontpage Member login
Vesijohtoina käytettävien kupariputkien kestävyyteen vaikuttavat vesijärjestelmän suunnittelu, rakentaminen, putkien laatu, asennustavat ja käyttöönottomenettelyt. Vesijärjestelmän käyttövaiheessa vaikuttavia tekijöitä ovat lämpötilat, vedenkäyttötavat, virtausnopeudet sekä talousveden laatu ja sen vaihtelut. Tässä raportissa on tarkasteltu erityisesti veden laadun vaikutuksia kupariputkien pistekorroosioon. Veden syövyttävyyteen vaikuttavista vedenlaatutekijöistä tärkeimpiä ovat liuenneen hapen pitoisuus, pH-arvo, kovuus, alkaliteetti (bikarbonaattipitoisuus), kloridi- ja sulfaattipitoisuudet, hiilidioksidipitoisuus, rauta-, alumiini- ja mangaanipitoisuudet sekä orgaanisen aineen määrä. Lisäksi on tarkasteltu piiyhdisteisiin ja silikaattiin liittyvää kirjallisuutta, vaikka silikaatin roolia kupariputkien pistekorroosiossa ei ole aukottomasti selvitetty.
Pistekorroosiossa tulisi tarkastella erikseen syöpymän syntyä eli ydintymisvaihetta, syöpymien kasvua eli aktivoitumista ja syöpymien kasvun pysähtymistä eli uudelleenpassivoitumista. Jo ydintyneiden pistesyöpymien uudelleenpassivoitumisessa veden laadulla on ratkaiseva merkitys.
Jos putkiston käyttöönoton yhteydessä putkia ei asennuksen jälkeen huuhdella kunnolla, pinnoille jäävät epäpuhtaudet voivat aiheuttaa pistekorroosiota. Käytön alkuvaiheessa veden riittävä vaihtuvuus on tärkeää suojaavien oksidikerrosten muodostumisen varmistamiseksi. Pitkät seisontajaksot asennuksen ja käyttöönoton välillä voivat aiheuttaa happipitoisuuden vähenemisen lisäksi mikrobikasvua, joka voi myös aiheuttaa pistekorroosiota. Jos vesijärjestelmää ei oteta käyttöön heti sen valmistumisen jälkeen, putket tulee joko tyhjentää vedestä tai järjestää veden juoksutus vähintään viikoittain.
Ennenaikaiset kupariputkivauriot ovat viime vuosina olleet esillä julkisuudessa, mutta kuparisten vesijohtojen vaurioiden esiintymisestä Suomessa eri aikakausina ja vaurioiden syistä ei ole tilastotietoa eikä lisääntynyt uutisointi välttämättä korreloi vauriotapausten esiintymismäärien kanssa.
