Teknis-taloudellinen tarkastelu jätevesien käsittelyn tehostamisesta Suomessa, pdf
Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupan ostotoiminnot ovat väliaikaisesti poissa käytöstä.
Webshop frontpage Member login
Jätevesien käsittelyn tehostaminen jätevedenpuhdistamoilla on yksi mahdollisista tavoista vähentää kuormitusta vesistöihin, vähentää haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön sekä parantaa mm. fosforin kierrätystä. Tässä selvityksessä on tarkasteltu erilaisia yhdyskuntajätevesien käsittelyn tehostamisen menetelmiä ravinteiden poiston, hygienisoinnin, haitta-aineiden ja mikromuovien poiston sekä fosforin talteenoton näkökulmasta. Menetelmien soveltuvuutta suomalaisille jätevedenpuhdistamoille on arvioitu ja niiden vaikutusta energiankulutukseen suhteessa mahdollisiin energiatehokkuus ja –tuottotoimiin on arvioitu.
Käsittelyn tehostamiseen eri tavoin ja eri asteelle on olemassa useita vaihtoehtoisia soveltuvia menetelmiä, jotka ovat kustannustasoltaan samalla tasolla. Lisäksi erityisesti haitta-aineiden poistomenetelmiä ja fosforin talteenottoa kehitetään aktiivisesti jatkuvasti ja jokin nyt kehitteillä olevista menetelmistä voi osoittautua tehokkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi kuin nykyiset menetelmät.
Käsittelyn tehostamisen kustannusvaikutus vesihuollon maksuihin olisi huomattava. Suurin kustannusvaikutus olisi haitta-aineiden poiston tehostamisella, joka vaatisi 700 – 1400 miljoonan euron investoinnit ja kasvattaisi vesihuollon vuosittaisia kustannuksia 100 – 220 miljoonalla eurolla. Tämä vastaa 20 – 30 %:n korotusta nykyisiin jätevesimaksuihin. Fosforin ja typen poiston tehostaminen vaatisi 300 – 600 miljoonan euron investoinnit. Hygienisoinnin tehostaminen olisi tehtävissä noin 100 miljoonan euron investoinnilla. Mikromuovien poistamiseksi ei ole tarpeen ottaa käyttöön erillisiä prosessiyksiköitä, vaan ne poistuvat tehokkaasti nykyisissä prosesseissa. Fosforin lietteestä erottamisen lisäkustannus olisi 60 – 90 miljoonaa euroa vuositasolla. Erityisesti haitta-aineiden poiston tehostaminen kasvattaisi energiantarvetta puhdistuksessa ( 30 – 80 % nykyisestä).
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston hankkeessa tavoitteena oli laatia ns. state of art -selvitys jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavimmista menetelmistä ja arvioida niiden soveltuvuutta Suomalaisille puhdistamoilla. Tavoitteena oli lisäksi arvioida menetelmien vaatimia resursseja, erityisesti taloudellisia vaikutuksia sekä laitosmittakaavassa että valtakunnallisella tasolla.
