Työkalu taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa, pdf

Webshop frontpage Member login

Opas esittelee Norjassa kehitettyyn menetelmään perustuvan työkalun taudinaiheuttajien poistotehon arviointiin vedentuotantoketjussa. Työkalu auttaa vesilaitoksia ja suunnittelijoita määrittelemään tarvittavat ja riittävät toimenpiteet taudianaiheuttajien poistumisen varmistamiseksi vedentuotantoketjussa. Työkalu myös lisää ymmärrystä taudinaiheuttajien poistumiseen vaikuttavien käsittelyvaiheiden ja toimenpiteiden merkityksestä.

Talousveden tuotantoketjussa pitää olla useampia itsenäisiä vaiheita taudinaiheuttajien poistamiseksi, jotta veden välityksellä leviävien tautien riski on hallittu.  Useimmat vesilaitokset turvaavat talousveden mikrobiologista laatua desinfioimalla, mutta mikrobiologista laatua turvataan myös suojelemalla raakavettä ja vedenottoa saastumiselta sekä käsittelemällä vettä muutoin kuin desinfioimalla.
  
Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistotehon riittävyyttä arvioidaan laskennallisesti eri mikrobien logaritmisten poistumien avulla. Arviointi sisältää seuraavat vaiheet:
1)    Tarvittava taudinaiheuttajien poistoteho. 
2)    Taudinaiheuttajien poistuminen raakaveden ja vedenoton suojelutoimenpiteillä. 
3)    Taudinaiheuttajien poistuminen vedenkäsittelyssä ilman desinfiointia. 
4)    Taudinaiheuttajien poistuminen desinfioinnissa. 
5)    Vedentuotantoketjun taudinaiheuttajien poistoteho suhteessa tarvittavaan poistotehoon. 

Tähän 2. painokseen on lisätty Suomen käytäntöihin soveltuvat esimerkit klooriamiinikloorauksen ja otsonoinnin laskelmista. Lisäksi teksti tarkastettiin ja tarkennettiin kauttaaltaan.

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti hanketta.

Laskentataulukko taudinaiheuttajien poistotehon laskemiseksi on saatavilla englanniksi   

Norsk Vann on laatinut myös englanninkielisen laskentataulukon tueksi taudianiheuttajien poistotehon laskentaan. Excell-laskentataulukko on ladattavissa tämän sivun alareunasta. Jos laskentataulukkoa käyttää yhdessä suomekielisen oppaan kanssa, on otettava huomioon seuraavat asiat:

• Start-välilehti: Tarvittavan taudinaiheuttajien poistotehon määrittelyssä päädyttiin suomenkielisessä oppaassa käyttämään vain kolmea vedenlaatuluokkaa, A, Da tai Dc.  
• Goundwater-välilehti: Vedenottokaivoa ympäröivät suojavyöhykkeet on määritelty suomenkielisessä oppaassa Suomen käytäntöjen mukaisesti, mikä poikkeaa hieman laskentataulukossa esitetystä.
• Infiltration-välilehti: Tekopohjavedenvalmistuksen logaritmiset poistumat ovat suomenkielisessä oppaassa enintään yhtä suuret kuin luontaisen pohjaveden muodostumisessa, eli alhaisemmat kuin englanninkielisessä laskentataulukossa. Logaritmisia poistumia ei anneta, mikäli viipymä on alle 15 päivää. 
• Laskentataulukossa ei ole laskentapohjaa klooriamiinikloorauksen taudinaiheuttajien poistotehon laskemiseen. Esimerkki tästä laskennasta löytyy suomenkielisen oppaan luvusta  5.4.3.

Alkuperäinen opas "Microbial barrier analysis (MBA) – a guideline"

Norsk Vannin julkaiseman englanninkielisen oppaan Microbial barrier analysis (MBA) – a guideline löydät tästä linkistä: https://wsportal.org/wp-content/uploads/sites/3/2017/06/Microbial-barrier-analysis-MBA-%E2%80%93-a-guideline.pdf

Sen voi myös ladata Norsk Vannin sivuilta kohdasta:  https://va-kompetanse.no/butikk/a-202-microbial-barrier-analysis-mba-a-guideline/ (The calculation model (spreadsheet in Excel) that has been prepared for microbial barrier analysis is included when ordering the report and downloaded as a separate file. The file does not appear in the webshop, but is downloaded together with the report.)