Hyvän vesihuollon kriteerit
Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupan ostotoiminnot ovat väliaikaisesti poissa käytöstä.
Hankkeessa laadittiin vesihuoltoalalle hyvän vesihuollon kriteerit, jotka toimivat eri toimijatahojen ja osapuolten työkaluna. Hyvän vesihuollon tavoitteet ja mittarit määriteltiin niin, että ne ohjaavat ja kannustavat toimijoita kestävään ja laadukkaaseen toimintaan. Työ toimii taustaselvityksenä kansalliselle vesihuoltouudistukselle, jonka tavoitteena on varmistaa kaikille vesihuoltolaitosten asiakkaille turvallinen ja laadukas mutta samalla kestävä vesihuolto.
Työssä määritettiin hyvän ja laadukkaan vesihuoltopalvelun osa-alueet ja niiden kriteerit:
A. Turvallinen ja toimintavarma: 1 Laadukas, raakaveden laadun huomioiva vedenkäsittelyprosessi; 2 Ajantasainen varautumis- ja valmiussuunnittelu ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa; 3 Kriittiset asiakkaat, väliaikainen vedenjakelu ja poikkeustilanteiden viestintä; 4 Kemikaalit, varaosat ja kriittiset palvelut
B. Kustannustehokas ja organisoitu: 5 Laitoksella on riittävät henkilöstöresurssit ja ammattitaitoinen henkilökunta, ja varallaolo on suunniteltu; 6 Omaisuuden hallinta, operointi ja kunnossapito on suunnitelmallista; 7 Johtaminen on suunniteltua ja toiminta on kannattavaa; 8 Käyttötalouden hallinta ja hankinnat ovat suunniteltuja, tehostettuja ja läpinäkyviä.
C. Kestävä ja kehittyvä: 9 Jätevesien käsittelyn ja johtamisen ympäristökuormitus minimoidaan; 10 Kestävä ja energiatehokas; 11 Asiakaspalvelu ja viestintä on suunniteltua ja läpinäkyvää
Kriteereitä voidaan hyödyntää valtakunnallisen vesihuollon tietojärjestelmän VEETIn ja VVY:n VENLA-tunnuslukujärjestelmän kehittämisessä. Kriteereitä voidaan lisäksi hyödyntää vesihuoltoalan viestinnässä, mm. VVY:n Vesihuollon tila -raportoinnissa sekä vesi.fi-verkkopalvelun kehittämisessä.
Työ laadittiin Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n, Suomen Kuntaliitto ry:n, MMM:n, STM:n ja YM:n tilauksesta vuoden 2020 aikana.
Ensimmäinen osaraportti pitää sisällään kriteeristön käyttäjät, heidän keskeiset tarpeensa ja odotuksensa. Toisessa osaraporttissa kuvataan lopullinen ehdotus hyödynnettävästä kriteeristömallista.
Hanke oli pääosin Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoittama.
