Vesihuoltolaitosten alueellisten perusmaksujen määritysperusteet, pdf
Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupan ostotoiminnot ovat väliaikaisesti poissa käytöstä.
VVY:n monistesarjan julkaisussa esitetään näkökulmia ja pääosin paikkatiedon hyödyntämiseen perustuvia menetelmiä veden ja jäteveden alueellisten perusmaksujen määrittämiseen.
Syyskuussa 2014 uudistunut vesihuoltolaki korosti talouden roolia vesihuoltolaitosten toiminnassa. Laissa painotetaan entistä enemmän alueellisten kustannuserojen huomiointia asiakasmaksuissa. Lain mukaan laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä.
Keväällä 2017 valmistuneissa vesihuoltolaitosten maksuja koskevissa ohjeissa ja suosituksissa esitetään, että vesihuoltolaitosten perusmaksutulojen tulisi kattaa 50 % käyttö- ja perusmaksutuloista. Tälle tasolle tulisi kuitenkin pyrkiä asteittain. Nykytilassa perusmaksujen osuus käyttö- ja perusmaksutuloista on vesihuoltolaitoksilla yleisesti tasolla 10-30 %.
Perusmaksujen roolin kasvattamisella voidaan turvata vesihuoltolaitosten talouden hyvää tasoa. Vallitsevassa tilanteessa veden ominaiskulutuksen kehitys on laskusuuntaista, mikä pienentää laitosten käyttömaksutuloja. Alueellisten perusmaksujen määrittely liittyy keskeisesti perusmaksujen roolin kasvattamiseen.
Nykytilassa vesihuoltolaitoksilla ei ole selkeitä työkaluja alueellisten perusmaksujen määritykseen, mikä on ristiriidassa lainsäädännön ja uusien ohjeistusten kanssa. Tässä työssä esitetään näkökulmia ja pääosin paikkatiedon hyödyntämiseen perustuvia menetelmiä veden ja jäteveden alueellisten perusmaksujen määrittämiseen.
Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoitti hanketta. Hankkeeseen osallistuivat seuraavat tahot: - Anneli Tiainen (Suomen Vesilaitosyhdistys ry) - Juha Kotiranta ja Sara Rantamäki (Kurikan Vesihuolto Oy) - Jani Väkevä ja Paula Thilman (Kymen Vesi Oy) - Kimmo Rintamäki (Nivos Vesi Oy) - Matti Huttunen (Sipoon Vesi) - Reija Kolehmainen (projektipäällikkö), Terhi Renko, Anna Klobut ja Teemu Haapala (Pöyry Finland Oy)
