Vesijohtojen käyttöiän arviointi saneeraustietojen pohjalta
Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupan ostotoiminnot ovat väliaikaisesti poissa käytöstä.
Vesijohtojen käyttöikää on selvitetty toukokuussa 2023 valmistuneessa Aalto-yliopiston diplomityössä. DI Elli-Noora Tiainen mallinsi vesijohtoverkoston käyttöikää matemaattisesti saneeraustietojen pohjalta hyödyntämällä elinaika-analyysia.
Kahdelle lopputyöhön osallistuneelle suomalaiselle vesilaitokselle luotiin omat, koko verkoston käyttöikää kuvaavat mallit, sekä erilliset mallit yleisimmille materiaaliryhmille. Mallinnustulosten perusteella vesijohtojen toteutuneen keskimääräisen saneerausiän arvioitiin olevan lähellä oletettua 60 vuotta. Mallinnusta hankaloitti se, että osalle putkista ikä saneeraushetkellä oli tuntematon. Tarkempien ennusteiden tekeminen edellyttäisikin laadukkaampaa dataa ja näiden puuttuvien tietojen täydentämistä.
Diplomityön teetti Ramboll Finland ja siihen ja sen rahoitukseen osallistuivat Kuopion Vesi Oy, Alva-yhtiöt Oy, Hangon Vesi ja Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto.
Vesijohtojen käyttöiän arviointi saneeraustietojen pohjalta Aalto-yliopiston diplomityö
Hanke on saanut Vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolta rahoitusta.
Tiivistelmä
Suomen vesijohdot ikääntyvät ja suurin osa vesijohtoverkostosta on tulossa ensi kertaa saneerattavaksi. Optimaalisesti ajoitettuna saneeraus ylläpitää infrastruktuurin kuntoa ja on resurssitehokasta. Todellisen saneeraustarpeen määrittäminen on kuitenkin hankalaa, koska vesijohdot sijaitsevat piilossa maan alla eikä ajantasaista kuntotietoa ole yleensä saatavilla. Matemaattisten menetelmien avulla on mahdollista mallintaa saneeraustarpeen kehittymistä sekä arvioida verkoston todellista käyttöikää.
Diplomityössä vesijohtoverkoston käyttöikää arvioitiin elinaika-analyysin avulla. Käyttöiän mallinnus tehtiin ensimmäistä kertaa suomalaisen vesijohtoverkoston saneeraustietojen pohjalta. Lopputyöhön osallistuneet vesilaitokset olivat Alva-yhtiöt Oy, Kuopion Vesi Oy ja Hangon Vesi. Alvan ja Kuopion vesijohtoverkostojen käyttöiän jakautumista mallinnettiin Weibull-jakauman avulla. Kummallekin laitokselle luotiin yksi koko verkoston käyttöikää kuvaava malli sekä omat mallit yleisimmille materiaaliryhmille. Lisäksi eri selittäjien vaikutusta käyttöiän ennusteeseen arvioitiin Coxin suhteellisen vaaran mallin avulla.
Mallinnustulosten perusteella vesijohtojen todellisen keskimääräisen käyttöiän arvioitiin olevan lähellä oletettua 60 vuotta, mutta tarkempien ennusteiden tekeminen edellyttää laadukkaampaa dataa. Suurin epävarmuustekijä mallinnuksessa oli puutteelliset saneeraustiedot, jotka vaikuttivat merkittävästi ennusteiden luotettavuuteen. Saneeraustietoihin pohjautuvalla elinajanmallinnuksella on potentiaalia toimia saneerauspäätösten ja resurssien kohdentamisen tukena, mutta mallinnustulosten luotettavuus edellyttää riittävästi dataa verkostossa tehdyistä saneerauksista. Vesilaitoksia kannustetaan verkostotietojen systemaattiseen keräämiseen, jotta aineistoa voidaan hyödyntää käyttöiän mallinnuksessa.
Avainsanat vesijohtoverkosto, käyttöikä, saneeraustarve, verkostotieto
